Sipuli on mainio, kotimainen raaka-aine myös talvella. Hunaja sopii erinomaisesti pyöristämään piirakan makua.

Piirakka maistuu niin iltapalana kuin vierastarjottavana.

Jos kaapissa on punaviiniä, niin sillä peruspiirakkaan saa hieman uutta makua.

Pohja:

Valmis pakastettu peruna-ruistaikina (tai vastaava itse tehty)

Sulata taikina ohjeen mukaan ja levitä se piirakkavuokaan tai tee omalla suosikkireseptilläsi suolainen piirakkapohja.

Täyte:

900 g sipulia (+ öljyä)
3 valkosipulinkynttä
2,5 dl punaviiniä
2 rkl sitruunamehua
1 tl suolaa
1-2 tl kuivattua timjamia
1 rkl hunajaa
2 dl maitoa
2 kananmunaa
0,5 tl suolaa
mustapippuria
2 dl juustoraastetta

Kuori, halkaise ja viipaloi sipulit. Hienonna valkosipulinkynnet. Kuullota sipulit öljyssä. Sekoita joukkoon viini, sitruunanmehu, suola ja timjami.Hauduta kannen alla noin 5 minuuttia ja lopuksi ilman kantta niin, että ylimääräinen neste haihtuu. Mausta hunajalla. Anna jäähtyä.

Levitä täyte pohjan päälle ja paista 200 asteessa uunin alimmalla tasolla noin 25 minuuttia.

Sekoita muna, maito, mausteet ja juustoraaste keskenään ja levitä tasaisesti täytteen päälle. Kypsennä uunin ylätasolla vielä 15 minuuttia.

Lue lisää hunajaisia resepteja ja muita hunajaisia kirjoituksia Hunajalla höstettyä -blogista.

Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry palkitsi lauantaina Vuoden 2012 Mehiläistarhaajana kokkolalaisen Soini Kosken. Koski on hoitanut mehiläisiä 30 vuotta, osoittanut kekseliäisyyttä ja osaamista mehiläistenhoidon kehittämisessä sekä osallistunut aktiivisesti alan toimintaan mm. kouluttajana.

Soini Koski on mehiläistenhoidon ”Pelle Peloton”, joka ei jää ongelmien edessä paikalleen, vaan hän tarvittaessa keksii uusia ratkaisuja.

Yksi osoitus tästä on Kosken kirja Langstroth-pesäpiirustuksista vuodelta 2003. Langstroth on yleisin Suomessa käytetyistä mehiläispesistä. Teoksessaan Koski ehdottaa, miten tulisi rakentaa mehiläishoidossa tarvittavat kalustot, jotta ne olisivat mahdollisimman helppokäyttöiset ja kestävät.

Vuonna 1982 mehiläistarhauksesta kiinnostunut Soini Koski on ollut aktiivisesti mukana omalla alueellaan eli Keski-Pohjanmaan Mehiläishoitajat ry:ssä. Hän on toiminut myös alan kouluttajana.

”Talvi on oikea aika hurahtaa mehiläisiin”

Koski kannustaa mehiläistenhoitoon sekä teorian että käytännön opiskelun kautta.

”Näin talvella on oikea aika hurahtaa mehiläisiin. Keväällä on jo myöhäistä, ja se voisi tulla kalliiksi”, Koski toteaa.
”Nyt on aikaa opiskella ja käydä konkareitten luona katselemassa kalustoa ja opiskelemassa ammattisanastoa. On aika hankkia kummisetä, jota sitten kesällä kesärenkinä auttaa ja oppii samalla piilokonsteja, joita ei ole kirjoitettu mihinkään.”

Soini Koski teki pitkän työuran Kokkolan Outokummun tehtailla. Vuonna 1935 syntynyt Koski on nyt eläkkeellä ja harrastaa mehiläishoidon lisäksi myös mm. sukututkimusta sekä puutöitä ja muita teknisiä askareita.

Vuoden Mehiläistarhaajia on valittu vuosikymmeniä. Kyseinen henkilö on toiminut valtakunnallisesti tai paikallisesti alan hyväksi.

Lisätietoja
Vuoden 2012 Mehiläistarhaaja Soini Koski, puh. 06-8301438
Suomen Mehiläishoitajain Liitto, toiminnanjohtaja Heikki Vartiainen, puh. 044 506 3200

Vuoden tärkein mehiläishoitajien tapahtuma, Talvipäivät, vietetään tänä viikonloppuna eli 28.-29. tammikuuta Jyväskylässä. Lisäksi Keski-Suomen Mehiläishoitajat ry juhlii lauantai-iltana 60-vuotiasta yhdistystään.

Seminaarissa käsitellään ajankohtaisia aiheita, kuten mehiläistappioita ja niihin vaikuttavia tekijöitä, suomalaisia yksikukkahunajia ja mehiläispölytyksen arvoa.

Suomen Mehiläishoitajain liitto ry (SML) palkitsee myös vuoden mehiläistarhaajan lauantaina. Viikonlopun aikana hän ja myös muutama muu tarhaaja kertoo omasta toiminnastaan.

Keski-Suomen Mehiläishoitajat  ry juhlii  60-vuotista taivaltaan lauantaina Talvipäivien yhteydessä. Keski-Suomen Mehiläishoitajat -niminen yhdistys perustettiin 1947, mutta se rekisteröitiin vasta neljä vuotta myöhemmin joulukuussa 1951.

Mehiläishoitoa oli harjoitettu jo kauan tätä ennen, sillä perimätiedon mukaan mehiläistarhaus oli levinnyt 1800-luvun puoliväliin mennessä Keski-Suomeen. Kansakoulunopettajia kouluttaneessa Jyväskylän seminaarissa mehiläistarhauksen opetus aloitettiin 1888.

Ilman mehiläisiä ruokasatomme olisi heikko

Mehiläispölytyksen tuottaman sadonlisän arvo on moninkertainen verrattuna vuotuiseen hunajasadon arvoon.Arvioiden mukaan 84 prosenttia Euroopan kasvilajeista ja 76 prosenttia elintarviketuotannosta on riippuvaista mehiläisten suorittamasta pölytyksestä.

Mehiläishoito on tärkeä osa maaseudun kestävää kehitystä, ekosysteemiä ja luonnon monimuotoisuutta. Samalla mehiläishoito on monille suomalaisille sivu- tai pääelinkeino tai antoisa harrastus.

Mehiläiskadot huolestuttavat eri puolilla maailmaa. Myös Suomessa talvitappiot ovat alan ammattilaisten ja harrastajien keskuudessa paljon puhuttava ilmiö. Syynä on usein varroapunkki.

Lisätietoja

Suomen Mehiläishoitajain Liitto
Heikki Vartiainen, toiminnanjohtaja, puh. 044 506 3200

Mehiläishoitajain Talvipäivät , ohjelma (pdf): http://www.hunaja.net/mp/db/file_library/x/IMG/43174/file/TALVIPaIVaT.pdf
Talvipäivät järjestetään Jyväskylän ammattikorkeakoulun tiloissa, Piippukatu 2. . Median edustajat ovat tervetulleita kuuntelemaan seminaarin puheenvuoroja.

Lue lisää hunajasta ja mehiläisistä myös Hunajalla höystettyä -blogista: http://hunajalla.blogspot.com/

Keski-Suomen Mehiläishoitajat ry

puheenjohtaja Seppo Haapamäki, shaapamaki(at)gmail.com, puh. 040 524 5082

Lepo ja riittävä juoma ovat tärkeitä flunssan hoidossa, ja tällöin oloa helpottaa sitruunalla höystetty hunajajuoma. Erityisesti lasten yskään kannattaa tutkitusti kokeilla myös hunajaa.

Muutama vuosi sitten tehdyssä yhdysvaltalaistutkimuksessa vanhemmat kokivat tattarihunajan tepsineen parhaiten lapsen yskään.  Vanhemmat kertoivat, että hunaja paransi heidän ja lasten unta enemmän kuin yskänlääkettä saaneiden tai verrokkiryhmään satunnaistettujen lasten vanhemmat.

Tutkimuksen tekijät suosittelevat hunajaa lasten ylähengitystieinfektioihin liittyvän yskän hoidossa myös siksi, että yskänlääkkeet voivat aiheuttaa sivuvaikutuksia.

Hunajaa annetaan lapselle teelusikallinen ennen nukkumaanmenoa. Hunajan tehon taustalla arvellaan olevan sen antioksidatiiviset ominaisuudet tai makeat aineet.

Hunajaa ei suositella alle 1-vuotiaille botulismiriskin vuoksi. Hunaja saattaa sisältää Clostridium botulinum -bakteerin itiöitä.

Hunajalla on antibakteerisia ominaisuuksia

Hunajalla on myös antibakteerisia ominaisuuksia, jotka lieventävät flunssan oireita. Kokeile yhdistää hunajaa, sitruunamehua ja huoneenlämpöistä vettä: seos lievittää kurkun karheutta ja limakalvojen toiminta rauhoittuu. Valkosipulin voimaan vannovat lisäävät joukkoon lisäksi puristettua valkosipulia.

Jos hunaja on pitkään yli 40-asteisessa nesteessä, niin sen jotkin terveysvaikutukset voivat heikentyä. Siksi hunaja on tehokkaimmillaan nautittuna sellaisenaan tai haaleaan veteen sekoitettuna.

Lisätietoja


Käypähoito.fi  / Duodecim:
Äkillisen keuhkoputkitulehduksen symptomaattinen hoito
http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/nak00087

Alkuperäinen artikkeli hunajan vaikutuksista lasten yskään julkaistiin Archives of Pediatrics and Adolescent Medicine -lehdessä, 2007;161(12):1140-1146.

Kuluttajaneuvoja Mari Koistinen, Suomen Mehiläishoitajain liitto ry
mari.koistinen(at)hunaja.net, puh. 040 506 3202

Tutustu myös Hunajalla höystettyä -blogiin

Mehiläishoitajain Talvipäivät pidetään Jyväskylän ammattikorkeakoulun tiloissa (Piippukatu 2, 40100 Jyväskylä) lauantaina ja sunnuntaina 28. - 29. tammikuuta.

Ohjelmassa mm.
- Vuoden 2012 mehiläistarhaajan nimeäminen.
- Mehiläiskantojen selviäminen eri olosuhteissa. Dr. Ralph Büchler.
- Mehiläisten talvitappioihin vaikuttavat tekijät.  MMM Aino-Maija Mustalahti.
- Elintarvikelaki ja hyvän tuotannon ohjeet.  Mehiläishoidon neuvoja Ari Seppälä.
- Tilinpäätös ja veroilmoituksen teko. Maatilayritysneuvoja Kai Paltamaa, ProAgria Keski-Suomi.
- Suomalaiset yksikukkahunajat - ominaisuudet ja koostumus. Tri. Anneli Salonen.
- Sosiaalisen median mahdollisuudet markkinoinnissa.  MMM Mari Koistinen.
- Harrastetarhaajana Keski-Suomessa – kokemuksia mehiläishoidon ensimmäisiltä vuosilta. Harrastajamehiläistarhaaja Janne Jokinen.
- Sivuelinkeinomehiläistarhauksen yhdistäminen monialayrittäjyyteen. Monialayrittäjä Ari Häkkinen.
- Mihin tulisi kiinnittää huomiota, jotta mehiläishoito kannattaisi paremmin?Mehiläistarhaaja Janne Leimi.

Lisäksi lauantaina järjestetään Keski-Suomen Mehiläishoitajien 60-vuotisjuhla Sokos Hotelli Aleksandrassa (Hannikaisenkatu 35, 40100 Jyväskylä).

Koko ohjelma aikatauluineen PDF-tiedostona.

Hinnat

• Osanottomaksu majoituksella: 186 € 1 hh:ssa, 158 € 2 hh:ssa
• Osanottomaksu ilman majoitusta 120 €
• Osanottomaksu, vain toinen päivä 70 €
• Juhlapäivällinen 28.1. klo 19.30 32 €
• (puolisoalennus kahden päivän osanottomaksusta 20 €)
• Hinnat ei jäsenille: molemmat päivät +40,00, toinen päivä +20,00

Vapaata parkkitilaa löytyy lähettyviltä

Ilmoittaudu heti tai viimeistään tiistaina 17. tammikuuta

Ilmoittaudu joko puhelimella 010 387 4770 tai sähköpostilla sml(at)hunaja.net. Varaa samalla myös lauantai-illan päivällinen.
Talvipäivien osanottomaksu, matkakulut ja päiväraha ovat vähennyskelpoisia verotuksessa.

Mahdolliset peruutukset on tehtävä viimeistään 23. tammikuuta, muutoin SML pidättää oikeuden periä kaikki peruutuksesta aiheutuneet kustannukset.

Tervetuloa!

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on tiedotteensa (16.12.) mukaan luopumassa mehiläistutkimuksesta tehostustoimien vuoksi. Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry vaatii, että MTT jatkaa tutkimustoimintaansa.

SML muistuttaa, että mehiläisillä ja pölytyksellä on erittäin tärkeä rooli koko maatalouden kannalta. EU-komissio on arvioinut, että 84 prosenttia Euroopan kasveista ja 76 prosenttia maataloudesta on riippuvaista mehiläisten pölytyksestä. Europarlamentti on äänestänyt mehiläistutkimuksen lisäresurssien puolesta tänä vuonna.

SML kokee, että MTT:n suunnitelmat mehiläistutkimuksen alasajosta ovat ristiriidassa europarlamentin näkemysten kanssa.

Suomen poikkeukselliset olosuhteet vaativat paikallista mehiläistutkimusta, ja MTT on ollut ainoa soveltavaa tutkimusta tehnyt taho. Tätä arvokasta työtä tarvitaan myös jatkossa sekä mehiläisalan että laajemmin maatalouden kehittämisen kannalta.

Lisätietoja

Heikki Vartiainen, toiminnanjohtaja, puh. 044 506 3200
Ari Seppälä, mehiläishoidon neuvoja, puh. 040 730 0015

Talven ja kevään aikana järjestetään mehiläistenhoitoon liittyviä koulutuksia eri puolilla Suomea. Jos olet kiinnostunut perehtymään mehiläistenhoidon perusteisiin, niin nyt on oikea aika tutustua kurssitarjontaan.

Kursseja tulee kevään aikana mahdollisesti lisää. Jos et siis nyt löydä omalta alueeltasi kurssia, niin voit ottaa yhteyttä Mehiläistenhoitajain Liiton paikallisyhdistyksiin ja kysyä tilantesta.

Mikäli sinulla on jo mehiläisistä kokemusta, niin tammikuun loppuun saakka voi hakea Mustialaan opiskelemaan mehiläistarhaajan ammattitutkintoa.

Lisäksi paikallisyhdistykset järjestävät jäsenilleen koulutustapahtumia.

Suomen Mehiläishoitajain liitossa on aloittanut uutena työntekijänä maatalous-metsätieteiden maisteri Mari Koistinen, 34.

Koistinen toimii SML:ssa viestinnän parissa eli hoitaa mm. kuluttajaneuvonnan ja Mehiläinen-lehden toimittajan tehtäviä. Vuodenvaihteeseen asti Koistinen työskentelee osa-aikaisena, ja vuoden 2012 alusta tehtävä muuttuu päätoimiseksi.

Ennen uutta tehtäväänsä Koistinen on työskennellyt viestinnän yksityisyrittäjänä omalla toiminimellään. Tässä työssä hän toimi erityisesti kuluttajaviestinnän parissa mm. kirjoittaen ja kouluttaen.

Lisäksi Koistisella on monipuolinen kokemusta tiedottajan ja toimittajan tehtävistä. Helsinkiläinen Koistinen on aktiivinen netinkäyttäjä ja mm. palkittu bloggaaja.

Mari Koistinen on opiskellut Helsingin yliopistossa pääaineenaan kuluttajaekonomia. Kotoisin hän on Pohjois-Karjalasta Liperistä.

Lisää Koistisesta on hänen Mari Koo -blogissaan.

Yhteystiedot: mari.koistinen(at)hunaja.net, puh. 040-506 3202

Anneli Salosen kasvibiologian väitöskirja hyväksyttiin perjantaina 2. joulukuuta Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa. Väitöskirjatyössä tutkittiin yhdeksän Suomesta kerätyn yksikukkahunajan fysikaalis-kemialliset ja aistinvaraiset ominaisuudet sekä niiden siitepöly-, aminohappo- ja fenolisisältö.

Mehiläiset pystyvät Suomen olosuhteissa keräämään yli kymmenen erilaista yhdestä kasvilajista peräisin olevaa lajihunajaa. Joukosta löytyy vaaleita, pitkään juoksevana pysyviä, voimaisen pehmeäksi kiteytyviä sekä tummia ja aromikkaita hunajalaatuja.

Erikoiset pohjoiset lajihunajat kerätään Suomen metsien kasveista: horsmasta, vadelmasta, puolukasta ja suolla kasvavista kukista.

Joitakin lajihunajia voitaisiin esitätä lisättäväksi EU:n hunajadirektiiviin

Tutkimuksessa havaittiin, että joitakin suomalaisia lajihunajia voitaisiin esittää lisättäväksi EU:n hunajadirektiivin poikkeuksien listalle. Esimerkiksi suolta kerätyn hunajan sähkönjohtokyky on paljon muita kukkaishunajia korkeampi ja muutamassa lajihunajassa on tavallista alhaisempi diastaasientsyymipitoisuus. 

Väitöstiedotteessa kerrotaan tarkemmin väitöksen sisällöstä.

Vuoden 2011 parhaat hunajat tuottivat Pekka Lönnqvist Sumiaisista ja Veikko Lehtonen Saarijärveltä. Nämä hunajat hurmasivat Suomen Mehiläishoitajain liiton järjestämässä kilpailussa Yyterissä lauantaina.

Vuoden parhaimmat hunajat valittiin Suomen Mehiläishoitajain Liiton sadonkorjuuseminaarissa. Kilpailuun osallistui 103 hunajaa kolmessa eri sarjassa: juoksevat, kiteytyneet ja lajihunajat.

Näiden sarjojen voittajista valittiin parhaista parhaat. Tänä vuonna ykkössijan jakoi kaksi hunajaa eli sekä juoksevien että kiteytyneiden hunajien voittajat.

Hunajan aistinvaraiseen arvosteluun perehtynyt raati valitsi ensin jokaisesta sarjasta viisi parasta loppukilpailuun. Sen jälkeen elintarvikkeiden tuotantoon erikoistunut raati maisteli tuotteet paremmuusjärjestykseen.

Vuoden parhaat hunajat on valittu jo kolmekymmentä vuotta.

Juoksevien hunajien parhaat:

1. Veikko Lehtonen, Saarijärvi, 43 pist. 
2. Jorma Sahinaho, Saarijärvi, 42 pist.
3. Kari Vääräkangas, Ylivieska, 40 pist.
4. Raimo Tervola, Oulu, 38 pist.
5. Tuomo Haarakangas, Oulu, 37 pist.

Raadin kommentteja Veikko Lehtosen hunajasta:
kultainen väri, kesäinen tuoksu, hienostunut viipyvä jälkimaku, täyteläinen, hyvä kokonaisuus, suussasulavan pehmeä

Kiteytyneiden hunajien parhaat:

1. Pekka Lönnqvist, Sumiainen, 43 pist
2. ja 3. Aimo Nurminen, Poikko, 40 pist.
4. Jari Suontausta, Vesilahti, 40 pist.
5. Marika Häggqvist, Siipyy, 39 pist.

Raadin kommentteja Pekka Lönnqvistin hunajasta:
hieno maku,  väri vaaleaa kultaa, aromikas maku, jälkimaussa vähän kirpeyttä, erit. mieto haju, lapsuuden hunaja, tasapainoinen

Lajihunajien parhaat:
(Yksikukkahunajat, mutta myös tietyltä maantieteelliseltä alueelta tai tiettyyn vuodenaikaan kerätyt hunajat, kuten metsä-, tunturi- tai toukokuunhunaja.)

1. Kari Vääräkangas, Ylivieska, 42 pist.
2. Lammu Oy, Liperi, 41 pist.
3. Kari Vääräkangas, Ylivieska, 40 pist.
4. Aino Sukanen, Oulu, 39 pist.
5. Aappo Valo, Kaustinen, 38 pist.

Raadin kommentteja Kari Vääräkankaan hunajasta:
täydellinen väri, haju ja maku, hienostunut aromi, tuoksussa aamuista metsää, vahva maku

Ennakkotiedoista (12.10) poiketen Radio Suomen mehiläisilta on 5.10. klo 18.00-20.00.
Kuuntelijoiden kysymyksiin vastaa ja mehiläisasioista keskustelee mehiläishoidon neuvoja Ari Seppälä.

Tämän vuoden hunajasato jää hiukan normaalia pienemmäksi. Osassa maata etenkin vadelman kukinnan aikaiset sateet pienensivät satoa. Keski-Uusimaalla kesä- ja heinäkuun kuivuus verotti hunajasatoa. Satovaihtelut maakuntien välillä ovat suuria. Hunajan satotiedote

Mehiläisparvien kiinniottajien tietoja löydät tästä. Lisää yhteystietoja löytyy sivustomme Yhteystiedot -osasta. Perinnetiedon mukaan pihaan tullut mehiläisparvi tietää talonväelle onnea. Onnelliseksi tulevat myös mehiläiset, jos ne saadaan asianmukaiseen pesään mahdollisimman pian. Ota viipymättä yhteyttä meihin, mutta sitä ennen katso etusivun kuvaa ja varmistu siitä, että kyseessä todella ovat mehiläiset. Mehiläiset tulevat yleensä useiden satojen, jopa tuhansien yksilöiden ryppäänä ja odottavat tiiviinä pallona uuden pesäpaikan löytymistä esim. pihapuussa. Mehiläiset on asiantuntijan helppo kopata talteen siinä vaiheessa. Savupiipusta tms. niitä on jo paljon vaikeampi saada pois, joten älä epäröidä ottaa yhteyttä, jos mehiläisparvi saapuu näköpiiriisi.

Ampiaisista, kimalaisista ja mehiläisistä löydät tarkempaa tietoa tästä. Kannattaa lukea tämä, jos ei ole varma. 

170 mehiläistarhaajaa allekirjoitti Suomen Mehiläishoitajain Liiton Talvipäivillä vaatimuksen tiukoista rajoista geenimuunneltujen kasvien viljelyssä.

Kevättalvella alkaa peruskursseja eri puolella Suomea. Lue lisää.

Peruskursseista voi kysellä myös oman alueen paikallisyhdistyksestä. Paikallisyhdistystiedot.

ELL Lassi Kauko valittiin lauantaina 29.1. Vuoden 2011 Mehiläistarhaajaksi mehiläishoitajain valtakunnallisilla talvipäillä Tampereella. Hän on pitkän linjan harrastajahoitaja ja perehtynyt erityisesti sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla mehiläistutkimukseen ja mehiläisiä vaivaaviin sairauksiin. Lisätietoja ...

Ministeri Sirkka-Liisa Anttila avasi SML:n sadonkorjuuseminaarin. Suomen Parhaat hunajat tuotti Kari Vääräkangas!

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila avasi Suomen Mehiläishoitajain Liiton sadonkorjuuseminaarin. Avauspuheessaan Ministeri Anttila kertoi valmisteilla olevasta mehiläistalouden investointituesta. Valtioneuvostolle tulevan esityksen mukaan mehiläistalouden investointituen määrä olisi 15 prosenttia. Aiemmin mehiläistalouden investointeihin on ollut mahdollista saada vain korkotukilainaa.

Suomen Paras Hunaja 2010 -kilpailun kaikki voitot menivät Kari Vääräkankaan mehiläisten Ylivieskassa keräämille hunajille. Kilpailu käytiin lauantaina 13.11. mehiläishoitajien sadonkorjuuseminaarissa Forssassa. Ensimmäistä kertaa kaikkien kolmen sarjan voittajaksi asiantuntijaraati äänesti saman tuottajan hunajat.

Paras Hunaja -kilpailuun osallistui 81 hunajaa. Kilpailussa on kolme sarjaa: kiteytyneet, juoksevat ja lajihunajat. Hunajan aistinvaraiseen arvosteluun perehtynyt asiantuntijaraati valitsee ensin jokaisesta sarjasta viisi parasta loppukilpailuun. Sen jälkeen elintarvikkeiden tuotantoon erikoistunut raati maistelee ne paremmuusjärjestykseen. Sarjojen viisi parasta

Voittajan yhteystiedot: Kari Vääräkangas, Savontie 1027, 84100 Ylivieska, 040-7277053

Karhujen määrän kasvu on huonon karhupolitiikan vuoksi selvä uhka hunajan tuotannolle. Mehiläistarhaajiin kohdistuva uhka tulee enemmän viranomaisten huonoista linjauksista kuin karhukannan kasvusta sinänsä. Vielä tällä hetkellä suurin osa karhuista ei ymmärrä mehiläistarhalle osuessaan, mitä herkkua on tarjolla, ja miten sen saisi ulos pesästä. Valtaosa karhuista päätyy näin kävelemään muutaman nuuskaisun jälkeen tarhan ohi.

Lisää aiheesta liitteen tiedotteessa ...

Clostridium botulinum itiöiden esiintyminen ympäristössä ja Suomen ja muiden maiden maaperässä on hyvin yleistä. Lain mukaan Suomessa pitää tehdä hunajapurkkiin merkintä ”Vain yli 1-vuotiaille”. Suomi on yksi harvoja maita maailmassa, jossa tämä merkintä vaaditaan ja se on ollut voimassa jo vuosia. Myös suomalainen huipputasoinen neuvolatoiminta on jo pitkän aikaa ohjeistanut tulevia äitejä antamaan hunajaa vain yli yksivuotiaille. Tällöin vauvan suoliston luontainen bakteerikanta on kehittynyt niin paljon, että se vastustaa hyvin ympäristöstä ravinnon mukana normaalisti suolistoon siirtyviä mikrobeja. Suomessa ei ole todettu hunajan aiheuttamia imeväisbotulismitapauksia, mutta muuta tartuntatietä saatu tartunta kylläkin. Aiheesta enemmän

Aiheesta enemmän: http://uutiset.msn.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Mehil%C3%A4ispes%C3%A4+sai+Yhdysvaltain+l%C3%A4hetyst%C3%B6n+kihisem%C3%A4%C3%A4n+innosta/1135256747279

Suomen Paras Hunaja 2009  -kilpailun voitto meni Kaustislaisen Aappo Valon mehiläisten Inarin ja Sodankylän rajamailta keräämälle hunajalle. Tämä hunaja voitti myös lajihunajien sarjan selvällä piste-erolla. Kiteytyneet hunajat -sarjan voittajiksi äänestettiin tasapisteillä Saarijärveläisten Risto Pykälämäen ja Jorma Sahinahon hunajat. Juoksevat hunajat -sarjan voittajan Jouko Eskelisen mehiläiset keräsivät palkitun hunajan Karttulassa.

Aiheesta enemmän ...

SML:n syyskokous pidettiin 1.11.09 Kuopiossa. Syyskokouksessa käsiteltiin sääntöjen mukaiset syyskokousasiat sekä ylimääräisenä asiana listalla ollut tarkastustyöryhmän perustaminen. Lyhyt yhteenveto kokouksen päätöksistä ja henkilövalinnoista.

Hunaja on arvostettu ja haluttu tuote ja siksi sen pakkausmerkintöjä säädellään tiukasti EU:n alueella. Keskeisin säätely tapahtuu erityisellä hunajadirektiivillä (Neuvoston direktiivi 2001/110/EY). Sen mukaan pakkauksessa voi lukea tuotetietojen kohdalla hunaja vain, jos pakkauksessa on mehiläisten valmistamaa hunajaa, jonka raaka-aineet mehiläiset ovat keränneet kukista tai mesikasteesta. Aiheesta enemmän ...

Hunajien ominaisuudet vaihtelevat raaka-aineesta eli kasvialkuperästä johtuen. Samalla paikalla olevan mehiläistarhan hunaja vaihtelee myös vuosittain siksi, että eri kasvit kukkivat eri vuosina hieman eri tavalla. Tietyn kasvin kukinnan aikaan sää voi olla niin sateinen tai kylmä, etteivät mehiläiset pääse keräämään siitä satoa. Jonain kesänä hyvät lentosäät osuvat paremmin apilan kuin horsman kukinnan aikaan. Eri hunajien kiteytymisominaisuudet riippuvat siitä ovatko kasvien medestä tulevat hunajan luonnolliset sokerit enemmän rypäle- vai hedelmäsokeria. Lähes kaikissa hunajalaaduissa rypälesokeria on enemmän kuin hunajaan voi liueta, ja siksi hunaja yleensä kiteytyy. Aiheesta enemmän ...

Kesäaamu kannattaa aloittaa hunajaisella makuhyväilyllä. Pohjolassa on totuttu makeuttamaan aamutee hunajalla, mutta italialasille hunajan kanssa nautittu kahvi maistuu parhaiten. Tietysti välimeren maiden kahvit ovat monipuolisuudessaan vertaansa vailla ja me suomalaiset vasta opettelemme erilaisten kahvijuomien laajaa makumaailmaa. Hunajan käyttö kotoisessa kahvissa on hyvä aloittaa varovaisesti, sillä yllättävän vahvat kahvin omat aromit ponnahtavat esiin jo puolen teelusikallisen hunaja-annoksella. Aiheesta enemmän ...

Kasvien runsas kukinta ei yksin takaa hyvää satoa, vaan ne tarvitsevat pölyttäjähyönteisten apua tuottaakseen kunnon sadon. Suomessakin on aloitettu mehiläisten hyödyntäminen pölytyksen varmistamiseksi siirtämällä mehiläispesiä pölytettävien kasvien läheisyyteen. Suomen Mehiläishoitajien Liitto on aloittanut myös pölytyspalvelua tarjoavien mehiläishoitajien yhteystietopalvelun kotisivuillaan. Aiheesta lisää

Sima on perinteinen pohjoismainen juoma, josta on kirjallisia viittauksia jo viikinkiajoista lähtien. Viikingit joivat simaa pitkien talvi-iltojen iloksi ja nostattaakseen taistelutahtoaan. Sima tehtiin hunajasta, vedestä ja mausteista. Mitä enemmän hunajaa oli juomassa, sen voimakkaampaa siitä tuli, ja sitä pitempään se säilyi. Lisätietoa...

Voimassa olevien määräysten mukaan perinteisesti tuotetussa hunajassa ei saa esiintyä siitepölyä sellaisista GMO-kasveista, jotka on hyväksytty pelkästään teolliseen käyttöön. Luomuhunajasta ei saa löytyä edes elintarvikkeeksi viljeltävien GMO-kasvien siitepölyä. Ainoa keino turvata mehiläistalouden toimintaedellytykset tulevaisuudessa on estää GMO-kasvien viljely kokonaan, mikäli ne tuottavat siitepölyä. Ohessa SML:n kannanotto GMO-kasvien tuotantoon. 

Jos sinulla on yhteyksiä päättäjiin, nyt voit vielä vaikutta! Myös oheisten linkkien kautta voit ottaa kantaa GMO:hon:  http://www.gmovapaa.fi/rekisteri/maa-ja-metsatilat/  ja http://www.adressit.com/gmovapaa

Vuodenvaihteessa on uutisoitu laajasti EU:n ja Suomen valtion tukemien menekinedistämistoiminen muutoksista joilla kielletään kansallisten tunnusten näkyminen julkisesti tuetussa toiminnassa ja mainoksissa. Hyvää Suomesta -joutsenlippuun muutokset eivät vaikuta. Ruuan suomalaisesta alkuperästä kertova sinivalkoinen joutsen on merkkiä käyttävien yritysten kokonaan rahoittama eikä siten kuulu asetuksen piiriin