Lämmin heinäkuu pelasti hunajasadon

28.8.2014

Hunajasato on tänä vuonna vähintään kohtuullinen, sillä lämmin heinäkuu sai mehiläiset keräämään ahkerasti mettä. Sadon määräksi arvioidaan hieman alle kaksi miljoonaa kiloa, kun keskivertosato on 1,8 miljoonaa kiloa.

Leuto talvi oli mehiläisille suotuisa, mutta kylmän alkukesän vaikutukset satoon huolestuttivat monia tarhaajia. Myös mehiläisten parveilu, joka osaltaan heikentää hunajasatoa, oli poikkeuksellisen runsasta.

Heinäkuun helteissä mehiläiset pääsivät ahkeroimaan. Paikkakunnilla, joilla satoi sopivasti vettä, oli kasveissa riittävästi mettä. Paikoitellen kuivuus kuitenkin heikensi esimerkiksi vadelmaa, joka on yleinen mehiläisten mesikasvi.

Erot hunajasadossa maakunnittain ja myös saman kunnan alueella voivat olla suuria. Keskisessä Suomessa sato on tänä vuonna yleisesti parempi kuin esimerkiksi Kaakkois-Suomessa. Keskimäärin yksi suomalainen mehiläispesä tuottaa 35–40 kiloa hunajaa.

Karhut vakava ongelma

Karhuvahingot ovat tänä kesänä haitanneet aiempaa useampia mehiläistarhoja. Karhut ovat tällä hetkellä suurin ja vakavin ongelma Suomen mehiläistarhaukselle. Vahinkokarhut aiheuttavat mehiläistarhaajille paljon lisäkustannuksia ja -työtä.

Viime vuosina kotimaisen hunajan sato on ollut niukka tai korkeintaan keskiverto. Vaikka mehiläistarhaus kiinnostaa yhä useampia, niin pesämäärät eivät ole vielä kasvaneet niin paljon, että se olisi vaikuttanut merkittävästi kokonaissatoon.

Mesikasvit vaikuttavat hunajan makuun

Hunajan rakenteeseen ja laatuun vaikuttavat monet tekijät. Erilaisista mesikasveista syntyy erituoksuisia ja -makuisia hunajia. Kaikki hunajat ovat heti linkoamisen jälkeen juoksevia, mutta osa kiteytyy luonnostaan nopeasti ja osa taas hitaasti. Hunajantuottaja voi vaikuttaa hunajan rakenteeseen myös hellävaraisilla käsittelyillä.

Juoksevan hunajan voi pakastaa, jolloin hunaja on juoksevaa myös sulattamisen jälkeen. Kiteytynyttä hunajaa voi myös varovasti lämmittää vesihauteessa, jolloin se muuttuu takaisin juoksevaksi.