Luomuhunaja

Mehiläiset saavat lentää niin tavanomaisessa kuin luonnonmukaisessa tuotannossa vapaasti kukasta kukkaan. Koska ei voida valvoa, että ne vierailisivat vain luomukasveilla, luomumehiläistarhauksessa kiinnitetään huomiota ensisijaisesti mehiläistarhojen sijaintiin.

Mehiläiset lentävät 2 - 3 kilometrin säteelle pesästään. Luonnonmukaista tuotantoa harjoittava mehiläistarha sijoitetaan usein niin, että lähellä sijaitsevat mesikasvit ovat pääosin luonnonmukaisesti viljeltyjä tai luonnonkasveja.

Luomuhunaja on myös tuotettava kaukana mahdollisista saastelähteistä. Suomessa määritellään, että tarhat sijaitsevat vähintään kuuden kilometrin päässä vilkkaista teistä (yli 3000 autoa/vrk) tai kaatopaikoista.

Luomusokeria talviruuaksi

Mehiläisille annetaan syksyllä talviruuaksi sokeria. Luomutuotannossa vaaditaan, että tämä sokeri on luonnonmukaisesti tuotettu.

Luomumehiläisille ei saa syöttää siitepölyn korvikkeeksi muuta kuin pesän itse tuottamaa siitepölyä.

Pesämateriaaleissa ja pesien sisäosien pintakäsittelyssä käytetään pääosin luonnollisia materiaaleja, jotka eivät aiheuta vaaraa ympäristölle tai mehiläishoidon tuotteille.

Luomutuotanto on aina valvottua tuotantoa. Sitä valvoo Suomessa Elintarviketurvallisuusvirasto.

Vuonna 2015 Suomessa oli 61 luomuhunajan tuottajaa. Heillä oli yhteensä 4 456 mehiläispesää. Näin ollen noin joka kymmenes suomalainen mehiläispesä kuuluu valvottuun luomutuotantoon.

Luomuhunajasta suuri osa tuotetaan Pohjois-Karjalassa ja Keski-Suomessa.

Lue lisää luonnonmukaisesta mehiläishoidosta Eviran mehiläishoidon ehdoista (PDF).

 

Kysymyksiä, väitteitä ja vastauksia luomuhunajasta

 

Keräävätkö luomumehiläiset meden luonnonkasveista tai luomupelloilta?

Mahdollisesti, mutta eivät välttämättä. Mehiläisten lentelyä ei tietysti voi valvoa kukaan. Luomumehiläishoidossa pesät saavat sijaita myös esimerkiksi ympäristötukiehtojen alaisten peltojen läheisyydessä. Näitä ovat lähes kaikki Suomen normaalisti viljellyt pellot.

Miten mehiläisten elämä eroaa luomussa ja tavallisessa tuotannossa?

Tärkeimmät luomutuotannon vaatimukset liittyvät pesien sijaintiin, talviruokintaan ja pesien rakenteisiin. Luomutuotannossa pesien on sijaittava vähintään kuuden kilometrin päässä esim. vilkkaista teistä tai kaatopaikoista. Luomutuotannossa mehiläiset ruokitaan talvella joko omalla hunajalla tai luomusokerilla. Mehiläisten talveuttamisessa luomupesien on oltava luonnonmateriaalista, esimerkiksi puisia.

Tietysti myös tavanomaisen tarhaajan pesät voivat olla puisia ja ne voivat sijaita kaukana kaatopaikoista ja teistä.

Mehiläisten elämä sinällään tuskin on kovin erilaista, oli tuotantotapa mikä hyvänsä: esimerkiksi mehiläisten vaatima tila on luontaisesti sama sekä luomutuotannossa että tavanomaisessa tuotannossa.

Entä mehiläistarhaajan näkökulmasta: miten luomutuotanto poikkeaa tavanomaisesta tarhauksesta?

Tarhaajan työmäärää lisää se, että hänen on huolehdittava esimerkiksi luomutoiminnan vaatimista suunnitelmien ja muistiinpanojen tekemisestä. Näiden ansiosta kuluttaja voi luottaa siihen, että hänen ostamansa hunaja on valvottua luomutuotantoa.
Lisäksi luomutuotanto nostaa mehiläistarhauksen kustannuksia.
Mehiläistarhauksessa on vuoden siirtymäaika luomuun. Käytännön mehiläishoitotöissä erot tavanomaiseen tuotantoon ovat yleensä pienet.  

Onko luomuhunajassa jäämiä kasvinsuojeluaineista?

Vuosikymmenien aikana on käytetty monia erilaisia kasvinsuojeluaineita. Kasvinsuojeluaineet leviävät tehokkaasti ympäristöön, ja pieniä jäämiä voi olla myös luomuhunajissa. Kaikissa hunajissa voi olla jäämiä jopa sellaisista aineista, joiden käyttö on kielletty kauan sitten.

Voiko kuluttaja jotenkin nähdä hunajasta, että se on luomua?

Ostohetkellä luomutuotteen tunnistaa luomumerkinnöistä. EU:ssa luomumerkki on vihreä lehti. Pelkästä hunajasta ei voi aistinvaraisesti arvioida, onko se luomua vai ei.

Käsitelläänkö luomuhunaja eri tavalla kuin tavallinen hunaja?

Ei. Hunajan käsittelyn asetukset ovat samat tavalliselle hunajalle ja luomuhunajalle.

Käytetäänkö luomumehiläistarhauksessa antibiootteja?

Suomalaisessa mehiläistarhauksessa käytetään antibiootteja hyvin harvoin, sillä mehiläistaudit pyritään hoitamaan muilla keinoin. Joskus harvoin antibioottien käyttö on kuitenkin eläinlääkärin määräyksestä perusteltua.
Antibiootteja voidaan käyttää myös luomutarhauksessa, mutta hunajaa ei saa tällöin myydä vuoteen luomuhunajana.

Miksi luomuhunaja on kalliimpaa?

Luomumehiläistarhauksen kustannukset ovat suuremmat kuin tavanomaisen tarhauksen. Esimerkiksi talviruokintasokeri on kalliimpaa. Lisäksi tarhaaja joutuu maksamaan vuosittain luomutarkastusmaksun.

Nappasin hyllystä luomuhunajan, ja vasta kotona huomasin, että se ei olekaan kotimaista. Tuntui huijaukselta!

Luomuhunajaa tuotetaan eri puolilla maapalloa. Mikäli haluaa kotimaista hunajaa, niin on oltava tarkkana jo ostohetkellä.
Vaikka EU:n luomudirektiivi on sama kaikissa EU:n jäsenmaissa, niin myös EU:ssa voidaan paikallisesti määritellä luomulle sopimattomia alueita. Tämän vuoksi luomuhunajaa voidaan tuottaa eri EU-maissa erilaisissa paikoissa.

Eivätkö lähes kaikki suomalaiset hunajat ole ”melkein luomua”?

Luomu on valvottua tuotantoa, jolloin mehiläishoitajan pitää täyttää tietyt ehdot ja hänen toimintansa tarkastetaan vuosittain. Tavanomaisessa mehiläistarhauksessa ei ole vastaavia ehtoja eikä valvontaa. ”Melkein luomua” ei siis ole olemassa: hunaja joko on luomua tai se ei ole luomua.

Onko luomuhunaja terveellisempää?

Mitään varsinaista tutkimusta, joka olisi keskittynyt vertailemaan luomuhunajan ja tavallisen hunajan terveellisyyttä, ei ole.

Hunajan koostumukseen ja esimerkiksi entsyymien määrään vaikuttavat mm. mesikasvit ja hunajan oikea käsittely. Siksi kotimaisten hunajien kohdalla terveyseroja luomuhunajien ja tavallisten hunajien välillä ei oletettavasti ole, vaan mahdolliset erot syntyvät enemmän alkuperäkasveista ja hunajan oikeasta käsittelystä sekä säilytyksestä.

 

 

 

Luomutuotteen tunnistaa luomulehti -merkistä.
Kuningatar-tuotemerkillä ostettu hunaja on varmasti suomalaista. Luomutuotteen tunnistaa luomumerkinnöistä. Vuonna 2013 noin joka kymmenes suomalainen mehiläispesä kuului luomutuotantoon.