Kysymyksiä ja vastauksia

Kokoamme tänne yleisimpiä kysymyksiä ja niihin liittyviä vastauksia.

Miksi joskus juokseva hunaja kiteytyy nopeasti kovaksi ja toisinaan taas ei?
Vaikuttaako kovettumiseen se, miten usein purkki avataan?


Hunajan kiteytymisnopeuteen vaikuttaa ennen kaikkea hunajan alkuperäkasvi. Toisen hunajat ovat siis luonnostaan nopeasti kiteytyviä, kun taas toiset pysyvät juoksevana jopa vuosia. Suurin osa suomalaisista hunajista kiteytyy varsin nopeasti eli viikoissa tai kuukausissa.
Purkin avaamistiheys ei vaikuta kovettumiseen.
Juoksevan hunajan voi myös pakastaa: sulatuksen jälkeen se on jälleen juoksevaa.
Hunajantuottaja voi vaikuttaa hunajan rakenteeseen sen käsittelyllä. Esimerkiksi vaivaamalla hunaja saadaan pysymään pehmeänä.
Lue lisää sivujemme hunajatietous-osiosta.


Miten saada kovaksi sokeroituneen hunajapurkin sisältö juoksevampaan muotoon?

Kovaksi kiteytynyttä hunajaa voi lämmittää esimerkiksi nelikymmenasteisessa vesihauteessa. Eli sopivan lämmintä vettä astiaan ja purkki veteen. Jos kyseessä on kokonainen hunajapurkki, niin vettä joutuu varmasti vaihtamaan välillä lämpimämpään.
Mikrossa hunajan lämmittämistä ei suositella, koska se tuhoaa hunajan hyviä entsyymejä.


Sain lahjaksi mehiläiskennon, jonka välissä on hunajaa. Voiko kennon syödä? Mikä yleensä on tälläisen kennon idea?

Kyseessä on kennohunaja, jossa hunaja voi sanoa olevan kaikkein aidoimmassa muodossaan eli mehiläisten pakkaamana. Kennoa voi syödä, jos haluaa: se toimii ruuansulatuskanavassa kuitujen tapaan. Kennohunaja toimii myös näyttävänä tuotteena ruokapyödässä. Tutustu esimerkiksi reseptiimme vuohenjuustosta ja kennohunajasta.


Ostin hunajaa, jota luulin suomalaisten pakkaustekstien ja muun tiedon vuoksi suomalaiseksi. Vasta kotona tutkin purkkia tarkasti ja huomasin, ettei hunaja ollutkaan Suomesta, vaan ihan muualta. Miksi pakkauksissa annetaan kuva suomalaisuudesta?

Ikävä kuulla, että pakkaus on johtanut harhaan. Hunajapurkissa on merkintä alkuperämaasta, mutta se voi olla myös hyvin pienellä, ja kuluttajan voi olla sitä vaikea huomata. Ulkomaista hunajaa pakkaavat myös suomalaiset yritykset, joten pakkaavan yrityksen kotimaa ei aina kerro hunajan kotimaata.
Kuten huomasit, niin huolellisuus hunajahyllyn pakkausten äärellä on tärkeää. Moni suomalainen tarhaaja käyttää Hyvää Suomesta -merkkiä, jolloin hunaja on sataprosenttisesti kotimaista.


Mistä tunnistaa pilaantuneen tai vanhaksi menneen hunajan? Itselläni on purkki Kuningatar-hunajaa ja purkissa näy enää "parasta ennen" -päiväystä. Sen voin sanoa, että hunaja on varmastikin yli kaksi vuotta vanhaa. Mutta maku ja koostumus on mielestäni ihan normaalit.... Uskaltaakohan tuota vielä käyttää?

Hunaja ei varsinaisesti pilaannu, mutta sen rakenne ja ominaisuudet voivat kärsiä väärässä lämpötilassa (esim. liian lämmin säilytys). Sinun hunajasi on varmasti vielä täysin käyttökelpoista, sillä hunaja säilyy oikein säilytettynä vähintään kaksi vuotta ja usein paljon pidempään. 
Oma maku- ja hajuaisti ovat tärkeimmät mittarit hunajan laadun arvioinnissa. Hunajan laatuongelmista yleinen on käyminen, jolloin hunaja muuttuu kuplivaksi ja tuoksu pistäväksi. Käynyt hunaja ei kuitenkaan ole epäterveellistä, vaan sitä voi halutessaan käyttää esimerkiksi leivonnassa.

Onko hunaja gluteenitonta?

Kyllä, hunaja on gluteenitonta, kuten sokeri ja siirappi.

Tuhoutuvatko hunajan hyvät entsyymit, jos laitan sitä kuumaan teeveteen?

Hunajan herkät entsyymit tuhoutuvat varsin alhaisissakin lämpötiloissa sekä pitkän säilytysajan myötä.

Yhtenä lämpötilarajana hunajan laadulle pidetään 40 astetta. Tuhoutuminen ei kuitenkaan tapahdu niin, että  esim. 70-asteisessa vedessä kaikki entsyymit katoaisivat välittömästi. Ajalla on iso merkitys: mitä pidempään hunajaa lämmitetään, sitä enemmän entsyymejä katoaa.

Eli siis teevedessä hunajasta häviää aina jonkin verran entsyymejä, ellei teetään juo kädenlämpöisenä.

Juuri keitettyyn, hyvin kuumaan veteen hunajaa ei siis kannata lisätä, koska tällöin entsyymien kato on suurta lyhyessäkin ajassa. Mutta jos hunaja lisätään vaikkapa 60-asteiseen veteen ja tee nautitaan kymmenessä minuutissa, niin jäljellä on varmasti vielä suuri joukko entsyymejäkin.

Miten paljon päivässä on hyvä syödä hunajaa? Onko hunajan syömiselle määritelty jokin yläraja?

Hunajasta ei suoraan puhuta esimerkiksi ravitsemussuosituksista. Mutta tietysti hunaja on makeuttaja, kuten sokeri, joten energiansaannin vuoksi hunajan syömistä ei kannata liioitella.
Ruokalusikallinen tai pari hunajaa päivässä sopii useimmille osaksi monipuolista ruokavaliota. Lue blogitekstimme aiheesta.

Hunajassa on kovia palleroita, jotka näyttävät sokerilta. Onko mahdollista, että hunajaan on lisätty sokeria?

Kovat pallerot ovat oletettavasti osa hunajan luontaista kiteytymisprosessia. Kun hunaja saa kiteytyä vapaasti, niin siihen voi muodostua sokerimaisia möykkyjä. Sokeria hunajassa ei kuitenkaan saa olla.

Kotimaisista hunajissa ei ole havaittu pistokokeissa lisättyä sokeria. Silloin tällöin ulkomailta paljastuu hunajahuijauksia tai epäilyjä niistä. Tällöin hunajat ovat usein sellaisia, että ne myydään juoksevina. Lue lisää aiheesta esimerkiksi blogitekstistämme.

Miksi hunajien kilohinnat ovat niin erilaisia? Ruokaupan hyllyssä saattaa olla iso, edullinen purkki hunajaa, ja jossain pienessä liikkeessä joutuu pulittamaan suuren summan pikkupurkista.

Hunajien hintaan vaikuttavat monet tekijät: alkuperä, laatu, pakkaus, jakelukanava, tuotteen määrä jne. Hunajissa, kuten muissakin elintarvikkeissa, on myyjällä vapaus hinnoitella tuotteensa. Hunajat ovat alkuperältään ja laadultaan erilaisia: kotimainen hunaja vaatii mehiläishoitajalta ja tietysti myös mehiläisiltä paljon työtä, ja koska ylipäätään Suomessa kustannustaso on korkeampi, niin ei hunajaakaan voida täällä tuottaa yhtä alhaisilla kustannuksilla kuin jossakin toisaalla.
Pieni, kaunis lasipurkki on tuottajalle kalliimpi kuin 450 gramman muovipakkaus. Edullisimmin hunajan voi yleensä ostaa suoraan tuottajalta. Moni heistä myy hunajaa myös kuluttajien omiin astioihin.