Tekstin alkuun
Etusivu - Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML r.y.
Mehiläishoitajille

Suomen Mehiläishoitajain Liiton tavoiteasettelu 2011 - 2015

Toiminta-ajatus

Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML r.y. on mehiläishoitajain yhdistysten ja mehiläishoitoon liittyvää toimintaa harjoittavien yhteisöjen yhteiselin. SML:n tehtävänä on mehiläishoitotaidon kehittäminen ja kannattavan mehiläistalouden edistäminen sekä viljely- ja luonnonkasvien pölytystarpeen turvaaminen.

Perustehtäviin vaikuttavat toimintaympäristön muutokset

Tulevina vuosina mehiläistalouden toimintaympäristön arvioidaan muuttuvan merkittävästi. Ilmaston lämpeneminen ja siitä johtuvat suuret vuosittaiset sään vaihtelut voivat vähentää ajoittain luontaisten pölyttäjien määrää, minkä johdosta mehiläispölytyksen ja pölytyspalvelun merkitys tulee entisestään kasvamaan. Samalla bioenergiatuotannon lisääntymisen odotetaan tarjoavan uusia mahdollisuuksia mehiläistalouden kehittymiselle. Lisäksi kotimaisen makeutusraaka-aineen tuotannossa tapahtuvat muutokset lisäävät hunajan arvostusta vaihtoehtoisena, hyvinvointia edistävänä makeutusaineena.

Mehiläistarhauksen suurin ongelma on hunajasatojen suuri vaihtelu (800 – 3.000 tn/vuosi). Satojen vaihtelu vaikuttaa suoraan hunajan hintaan ja sitä kautta mehiläistalouden kannattavuuteen. Mehiläistarhauksen jatkuvuuden turvaamiseksi alalle pyritään luomaan järjestelmä, jolla voidaan tasata erittäin hyvien satojen aiheuttamaa mehiläistarhaajien tulojen suurta vaihtelua. Järjestelmä pyritään rakentamaan siten, että sen avulla voidaan varmistaa nykyistä parempi hunajan riittävyys myös alituotannon aikana, koska alituotanto vähentää hunajan kulutusta.

Mehiläistalouden ammattimaistuminen jatkuu 2010-luvulla, mikä tarkoittaa yksikkökoon kasvua. Tulevien vuosien hunajan hinnan nousu ei paranna riittävästi mehiläistarhauksen kannattavuutta, vaan sen lisäksi joudutaan parantamaan työn tehokkuutta ja kehittämään edelleen työmenetelmiä. Yrityskoon kasvun myötä neuvonnan tulee varautua myös jaksamiseen ja henkiseen hyvinvointiin liittyvien ongelmien sekä liiketoiminnan riskien yleistymiseen.

Yrityskoon kasvun myötä mehiläistiloille tarvitaan lisätyövoimaa ja sille jatkuvuutta. Aiemmin lisätyövoimaa saatiin lähialueilta, mutta viime vuosina työvoiman saatavuus on heikentynyt merkittävästi. Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus ja jatkuvuus voitaisiin varmistaa esimerkiksi tekemällä yhteistyötä muiden elinkeinojen kanssa, jolloin työntekijöille voitaisiin mahdollisesti turvata ympärivuotinen työllisyys.

Ammattimaisen mehiläistarhauksen rinnalle tarvitaan myös ammattitaitoisia harrastajahoitajia. Osasta heistä tulee aikanaan ammattilaisia, ja heidän tehtävänään on turvata tulevaisuudessa suomalaisen hunajan saatavuus. Tällä hetkellä ala kaipaa lisää sekä perinteisiä mehiläistarhaajia että erityisesti luomumehiläistarhaajia.

Luontaisten pölyttäjien määrän vaihtelun johdosta pölytyspalvelun kysyntä on kasvanut varsinkin hedelmän- ja marjanviljelijöiden keskuudessa. Mehiläistarhaus on uuden mahdollisuuden mutta myös haasteen edessä tarjotessaan pölytyspalvelua hedelmän- ja marjanviljelijöille sekä perinteiseen maatalouteen. Jotta pölytyspalvelusta saadaan tarhaajille lisätuloja, se vaatii muutoksia sekä pölytystä tarjoavien että sitä käyttävien puolella. Näihin muutoksiin voidaan parhaiten vaikuttaa pölytyspalvelua tukevalla tutkimuksella, koulutuksella ja tiedottamisella.

Karhujen määrän kasvu uhkaa hunajan tuotantoa. Karhuissa on myös selvästi yksilöitä, jotka aiheuttavat tuhoja muita herkemmin. Kaikkiaan karhujen aiheuttama lisätyö ja -kustannus ovat merkittäviä tekijöitä tarhaajille. Osa tarhaajista ei kestä tätä vaan lopettaa mehiläishoidon.

Viime vuosina hunajan kulutuksen eteen tehty työ lisäsi nopeasti suomalaisen hunajan kulutusta. Kulutuksen kasvun, pesämäärän vähenemisen ja keskimääräistä heikompien hunajasatojen johdosta kesiltä 2005 ja 2006 kertynyt hunajavarasto käytetään loppuun kuluvan satokauden aikana ja suomalaisesta hunajasta tulee puute seuraavalla satokaudella. Osa tukkutoimittajista on joutunut vähentämään toimituksiaan jo 2009 vuoden alusta lähtien.

Suomen Mehiläishoitajain Liitto rakentaa parhaillaan mehiläistalouden tulevaisuuden ennustetta ja toimenpiteitä sen toteuttamiseksi. Työn tarkoituksena on pystyä aiempaa paremmin ennakoimaan mehiläistaloudessa tapahtuvaa tuotannon vaihtelua, ja pyrkiä samalla varautumaan nykyistä paremmin alaa kohtaaviin toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin.

Tavoitteet

SML:n keskeisenä päämääränä on auttaa mehiläistarhaajia tuottamaan kannattavasti kysyntää vastaava määrä laadukkaita, helppokäyttöisiä ja kilpailukykyisiä mehiläistuotteita sekä edistää mehiläispölytystä ja mehiläistuotteiden kaupan edellytyksiä. Neuvonnassa huomioidaan myös alueelliset erot.

Tavoitteet

1. Hunajan ja muiden mehiläistuotteiden tuotannon ja kysynnän tasapaino sekä hyvä tuotannon kannattavuus ja oman työn arvostus

2. Pölytyspalvelu hedelmän- ja marjanviljelijöille sekä pölytyksen turvaaminen myös viljely- ja luonnonkasveille

3. Tuottaa laadukasta ja monipuolista ammattitietoa nopeasti ja luotettavasti kaikkien mehiläistarhaajin saataville

4. Loisten ja tautien torjunta ilman laaturiskejä

5. Tiedottaa kuluttajia mehiläispölytyksen merkityksestä sekä mehiläistuotteiden hyvistä ominaisuuksista ja käytöstä


Ajankohtaista

Mehiläishoitajien Talvipäivät vietettiin
28. - 29.01.2012 Jyväskylässä.
Kiitos kaikille osallistuneille!
Päivien puheenvuoroista tulee myöhemmin Mehiläinen-lehteen.

Mehiläistalouden kansallinen pesäkohtainen tuki 21,50

 Pesäkohtaisen tuen hakemuslomakkeet 2011 suomeksi ja ruotsiksi. Tukilomake postitetaan myös Mehiläinen 3/2011 liitteenä.

Paikallisyhdistyksen toimintatiedot 2010 lomake

Hunajan tasausvarastointia ja mehiläistarhauksen sivujakeiden hyödyntämistä selvitetään
Hunajan tasausvarastointi ja mehiläistarhauksen sivujakeiden tuottaminen bioenergiaksi” -selvitys käynnistettiin toukokuun alussa ja se jatkuu ensi maaliskuun loppuun. Hanke toteutetaan Itä-Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Pirkanmaan, Päijät-Hämeen, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen maakunnissa, mutta hankkeesta saatuja kokemuksia hyödynnetään myöhemmin myös muualla Suomessa. Hankkeen vetäjänä toimii MMM Pekka Peltotalo. Tavoitteena on luoda toimintamalli hunajan varastoinnille sekä löytää mehiläistarhaajille edullinen, ympäristöystävällinen ja taloudellisesti kannattava ratkaisu mehiläistarhauksen sivujakeiden, lähinnä kakkujen sulatusliemien käyttöön. Rahoittajana ovat ELY-keskukset ja EU:n maaseuturahasto. Tiedote 2/2010

Huomioi arvonlisäverokantojen muutokset 1.7.2010 
Arvonlisäverokantoihin tulee korotus 1.7.2010! Kaikkiin nykyisiin verokantoihin lisätään yksi prosenttiyksikkö siten, että nykyiset alv-kannat 8 %, 12 % ja 22 % ovat 1.7.2010 alkaen 9 %, 13 % ja 23 %. 

Lisätietoja saa verohallinnon ohjeesta Dnro 348/40/2010 päivätty 13.4.2010. Helpoimmin ohje löytyy googlettamalla ”Arvonlisäverokantojen muutos 1.7.2010”. Haun ensimmäisestä linkistä pääsee suoraan verohallinnon ohjeeseen.

Maatiainen ry valitsee vuosittain vuoden maatiaiseläimen. Vuoden 2010 maatiaiseläin on pohjolan tumma mehiläinen. Maatiainen ry:n nettisivuilta voi lukea Lassi Kaukon kirjoituksen mehiläisestä. http://www.maatiainen.fi/elaimet.htm

Kuopion sadonkorjuuseminaarin luennoista poimittua.

Nosemaako ? MTT:n tautietsivä Korpela tutkii talvituhojen syitä.  Lue selvitysnäytteiden lähetysohjeet

Talvipäivien luentomateriaalia
Mehiläistalousyrityksen kehittäminen ja johtaminen, Martti Kolehmainen
Uuden tuotteen kehittäminen ja toteuttaminen käytännössä, Urpo Hirvonen

Kannattavuusseminaari Valkeakoskella lauantaina 29.11.2008. Keskeiset luennot: hunajan hinta ja tuotantokustannukset ; tuotantokustannusmalli ; kannattavuuden perusteet ; onko tehostaminen mahdollista ; rationalisointikohteet

Olemme uusineet puhelinjärjestelmämme.
Uusi puhelinnumeromme Helsingin toimistoon  on 010 387 4770 tai 044 306 3200.

Jokaisen hunajaa myyvän tarhaajan tulee rekisteröityä alkutuottajaksi. Rekisteröitymiskaavake, omavalvontakuvausmalli sekä lisätietoa asiasta.

Sisarjärjestöt ja koulut: keskeiset opetusmateriaalit ja niitä tukevat esitteet löytyvät materiaalisalkusta

Millaista hunajaa ostoskoriin? Nina Svanin ja Jaana Roswalin viimeisin tutkimus kuluttajien ostokäyttäytymisestä ja tarpeista hunajarintamalla.

Kuningatar -tavaramerkin käyttösäännöt


© 2006 Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML r.y. - Tekninen toteutus Optinet kotisivut