Hyvinvointia hunajasta

Sipulipiirakka sopii pakkasherkuksi

Tue, 31 Jan 2012 00:00:00 +0300

Sipuli on mainio, kotimainen raaka-aine my�s talvella. Hunaja sopii erinomaisesti py�rist�m��n piirakan makua.

Piirakka maistuu niin iltapalana kuin vierastarjottavana.

Jos kaapissa on punaviini�, niin sill� peruspiirakkaan saa hieman uutta makua.

Pohja:

Valmis pakastettu peruna-ruistaikina (tai vastaava itse tehty)

Sulata taikina ohjeen mukaan ja levit� se piirakkavuokaan tai tee omalla suosikkireseptill�si suolainen piirakkapohja.

T�yte:

900 g sipulia (+ �ljy�)
3 valkosipulinkyntt�
2,5 dl punaviini�
2 rkl sitruunamehua
1 tl suolaa
1-2 tl kuivattua timjamia
1 rkl hunajaa
2 dl maitoa
2 kananmunaa
0,5 tl suolaa
mustapippuria
2 dl juustoraastetta

Kuori, halkaise ja viipaloi sipulit. Hienonna valkosipulinkynnet. Kuullota sipulit �ljyss�. Sekoita joukkoon viini, sitruunanmehu, suola ja timjami.Hauduta kannen alla noin 5 minuuttia ja lopuksi ilman kantta niin, ett� ylim��r�inen neste haihtuu. Mausta hunajalla. Anna j��hty�.

Levit� t�yte pohjan p��lle ja paista 200 asteessa uunin alimmalla tasolla noin 25 minuuttia.

Sekoita muna, maito, mausteet ja juustoraaste kesken��n ja levit� tasaisesti t�ytteen p��lle. Kypsenn� uunin yl�tasolla viel� 15 minuuttia.

Lue lis�� hunajaisia resepteja ja muita hunajaisia kirjoituksia Hunajalla h�stetty� -blogista.

Vuoden Mehil�istarhaajana palkittiin Soini Koski

Sat, 28 Jan 2012 00:00:00 +0300

Suomen Mehil�ishoitajain Liitto SML ry palkitsi lauantaina Vuoden 2012 Mehil�istarhaajana kokkolalaisen Soini Kosken. Koski on hoitanut mehil�isi� 30 vuotta, osoittanut kekseli�isyytt� ja osaamista mehil�istenhoidon kehitt�misess� sek� osallistunut aktiivisesti alan toimintaan mm. kouluttajana.

Soini Koski on mehil�istenhoidon �Pelle Peloton�, joka ei j�� ongelmien edess� paikalleen, vaan h�n tarvittaessa keksii uusia ratkaisuja.

Yksi osoitus t�st� on Kosken kirja Langstroth-pes�piirustuksista vuodelta 2003. Langstroth on yleisin Suomessa k�ytetyist� mehil�ispesist�. Teoksessaan Koski ehdottaa, miten tulisi rakentaa mehil�ishoidossa tarvittavat kalustot, jotta ne olisivat mahdollisimman helppok�ytt�iset ja kest�v�t.

Vuonna 1982 mehil�istarhauksesta kiinnostunut Soini Koski on ollut aktiivisesti mukana omalla alueellaan eli Keski-Pohjanmaan Mehil�ishoitajat ry:ss�. H�n on toiminut my�s alan kouluttajana.

�Talvi on oikea aika hurahtaa mehil�isiin�

Koski kannustaa mehil�istenhoitoon sek� teorian ett� k�yt�nn�n opiskelun kautta.

�N�in talvella on oikea aika hurahtaa mehil�isiin. Kev��ll� on jo my�h�ist�, ja se voisi tulla kalliiksi�, Koski toteaa.
�Nyt on aikaa opiskella ja k�yd� konkareitten luona katselemassa kalustoa ja opiskelemassa ammattisanastoa. On aika hankkia kummiset�, jota sitten kes�ll� kes�renkin� auttaa ja oppii samalla piilokonsteja, joita ei ole kirjoitettu mihink��n.�

Soini Koski teki pitk�n ty�uran Kokkolan Outokummun tehtailla. Vuonna 1935 syntynyt Koski on nyt el�kkeell� ja harrastaa mehil�ishoidon lis�ksi my�s mm. sukututkimusta sek� puut�it� ja muita teknisi� askareita.

Vuoden Mehil�istarhaajia on valittu vuosikymmeni�. Kyseinen henkil� on toiminut valtakunnallisesti tai paikallisesti alan hyv�ksi.

Lis�tietoja
Vuoden 2012 Mehil�istarhaaja Soini Koski, puh. 06-8301438
Suomen Mehil�ishoitajain Liitto, toiminnanjohtaja Heikki Vartiainen, puh. 044 506 3200

Mehil�ishoitajat kokoontuvat Jyv�skyl��n viikonloppuna ja keskisuomalaiset juhlivat yhdistyst��n

Wed, 25 Jan 2012 00:00:00 +0300

Vuoden t�rkein mehil�ishoitajien tapahtuma, Talvip�iv�t, vietet��n t�n� viikonloppuna eli 28.-29. tammikuuta Jyv�skyl�ss�. Lis�ksi Keski-Suomen Mehil�ishoitajat ry juhlii lauantai-iltana 60-vuotiasta yhdistyst��n.

Seminaarissa k�sitell��n ajankohtaisia aiheita, kuten mehil�istappioita ja niihin vaikuttavia tekij�it�, suomalaisia yksikukkahunajia ja mehil�isp�lytyksen arvoa.

Suomen Mehil�ishoitajain liitto ry (SML) palkitsee my�s vuoden mehil�istarhaajan lauantaina. Viikonlopun aikana h�n ja my�s muutama muu tarhaaja kertoo omasta toiminnastaan.

Keski-Suomen Mehil�ishoitajat ry juhlii 60-vuotista taivaltaan lauantaina Talvip�ivien yhteydess�. Keski-Suomen Mehil�ishoitajat -niminen yhdistys perustettiin 1947, mutta se rekister�itiin vasta nelj� vuotta my�hemmin joulukuussa 1951.

Mehil�ishoitoa oli harjoitettu jo kauan t�t� ennen, sill� perim�tiedon mukaan mehil�istarhaus oli levinnyt 1800-luvun puoliv�liin menness� Keski-Suomeen. Kansakoulunopettajia kouluttaneessa Jyv�skyl�n seminaarissa mehil�istarhauksen opetus aloitettiin 1888.

Ilman mehil�isi� ruokasatomme olisi heikko

Mehil�isp�lytyksen tuottaman sadonlis�n arvo on moninkertainen verrattuna vuotuiseen hunajasadon arvoon.Arvioiden mukaan 84 prosenttia Euroopan kasvilajeista ja 76 prosenttia elintarviketuotannosta on riippuvaista mehil�isten suorittamasta p�lytyksest�.

Mehil�ishoito on t�rke� osa maaseudun kest�v�� kehityst�, ekosysteemi� ja luonnon monimuotoisuutta. Samalla mehil�ishoito on monille suomalaisille sivu- tai p��elinkeino tai antoisa harrastus.

Mehil�iskadot huolestuttavat eri puolilla maailmaa. My�s Suomessa talvitappiot ovat alan ammattilaisten ja harrastajien keskuudessa paljon puhuttava ilmi�. Syyn� on usein varroapunkki.

Lis�tietoja

Suomen Mehil�ishoitajain Liitto
Heikki Vartiainen, toiminnanjohtaja, puh. 044 506 3200

Mehil�ishoitajain Talvip�iv�t , ohjelma (pdf): http://www.hunaja.net/mp/db/file_library/x/IMG/43174/file/TALVIPaIVaT.pdf
Talvip�iv�t j�rjestet��n Jyv�skyl�n ammattikorkeakoulun tiloissa, Piippukatu 2. . Median edustajat ovat tervetulleita kuuntelemaan seminaarin puheenvuoroja.

Lue lis�� hunajasta ja mehil�isist� my�s Hunajalla h�ystetty� -blogista: http://hunajalla.blogspot.com/

Keski-Suomen Mehil�ishoitajat ry

puheenjohtaja Seppo Haapam�ki, shaapamaki(at)gmail.com, puh. 040 524 5082

Helpota flunssaa hunajalla

Wed, 11 Jan 2012 00:00:00 +0300

Lepo ja riitt�v� juoma ovat t�rkeit� flunssan hoidossa, ja t�ll�in oloa helpottaa sitruunalla h�ystetty hunajajuoma. Erityisesti lasten ysk��n kannattaa tutkitusti kokeilla my�s hunajaa.

Muutama vuosi sitten tehdyss� yhdysvaltalaistutkimuksessa vanhemmat kokivat tattarihunajan tepsineen parhaiten lapsen ysk��n. Vanhemmat kertoivat, ett� hunaja paransi heid�n ja lasten unta enemm�n kuin ysk�nl��kett� saaneiden tai verrokkiryhm��n satunnaistettujen lasten vanhemmat.

Tutkimuksen tekij�t suosittelevat hunajaa lasten yl�hengitystieinfektioihin liittyv�n ysk�n hoidossa my�s siksi, ett� ysk�nl��kkeet voivat aiheuttaa sivuvaikutuksia.

Hunajaa annetaan lapselle teelusikallinen ennen nukkumaanmenoa. Hunajan tehon taustalla arvellaan olevan sen antioksidatiiviset ominaisuudet tai makeat aineet.

Hunajaa ei suositella alle 1-vuotiaille botulismiriskin vuoksi. Hunaja saattaa sis�lt�� Clostridium botulinum -bakteerin iti�it�.

Hunajalla on antibakteerisia ominaisuuksia

Hunajalla on my�s antibakteerisia ominaisuuksia, jotka lievent�v�t flunssan oireita. Kokeile yhdist�� hunajaa, sitruunamehua ja huoneenl�mp�ist� vett�: seos lievitt�� kurkun karheutta ja limakalvojen toiminta rauhoittuu. Valkosipulin voimaan vannovat lis��v�t joukkoon lis�ksi puristettua valkosipulia.

Jos hunaja on pitk��n yli 40-asteisessa nesteess�, niin sen jotkin terveysvaikutukset voivat heikenty�. Siksi hunaja on tehokkaimmillaan nautittuna sellaisenaan tai haaleaan veteen sekoitettuna.

Lis�tietoja

K�yp�hoito.fi / Duodecim:
�killisen keuhkoputkitulehduksen symptomaattinen hoito
http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/nak00087

Alkuper�inen artikkeli hunajan vaikutuksista lasten ysk��n julkaistiin Archives of Pediatrics and Adolescent Medicine -lehdess�, 2007;161(12):1140-1146.

Kuluttajaneuvoja Mari Koistinen, Suomen Mehil�ishoitajain liitto ry
mari.koistinen(at)hunaja.net, puh. 040 506 3202

Tutustu my�s Hunajalla h�ystetty� -blogiin

Mehil�ishoitaja, ilmoittaudu nyt: talvip�iv�t Jyv�skyl�ss� 28.-29. tammikuuta

Mon, 02 Jan 2012 00:00:00 +0300

Mehil�ishoitajain Talvip�iv�t pidet��n Jyv�skyl�n ammattikorkeakoulun tiloissa (Piippukatu 2, 40100 Jyv�skyl�) lauantaina ja sunnuntaina 28. - 29. tammikuuta.

Ohjelmassa mm.
- Vuoden 2012 mehil�istarhaajan nime�minen.
- Mehil�iskantojen selvi�minen eri olosuhteissa. Dr. Ralph B�chler.
- Mehil�isten talvitappioihin vaikuttavat tekij�t. MMM Aino-Maija Mustalahti.
- Elintarvikelaki ja hyv�n tuotannon ohjeet. Mehil�ishoidon neuvoja Ari Sepp�l�.
- Tilinp��t�s ja veroilmoituksen teko. Maatilayritysneuvoja Kai Paltamaa, ProAgria Keski-Suomi.
- Suomalaiset yksikukkahunajat - ominaisuudet ja koostumus. Tri. Anneli Salonen.
- Sosiaalisen median mahdollisuudet markkinoinnissa. MMM Mari Koistinen.
- Harrastetarhaajana Keski-Suomessa � kokemuksia mehil�ishoidon ensimm�isilt� vuosilta. Harrastajamehil�istarhaaja Janne Jokinen.
- Sivuelinkeinomehil�istarhauksen yhdist�minen monialayritt�jyyteen. Monialayritt�j� Ari H�kkinen.
- Mihin tulisi kiinnitt�� huomiota, jotta mehil�ishoito kannattaisi paremmin?Mehil�istarhaaja Janne Leimi.

Lis�ksi lauantaina j�rjestet��n Keski-Suomen Mehil�ishoitajien 60-vuotisjuhla Sokos Hotelli Aleksandrassa (Hannikaisenkatu 35, 40100 Jyv�skyl�).

Koko ohjelma aikatauluineen PDF-tiedostona.

Hinnat

Osanottomaksu majoituksella: 186 � 1 hh:ssa, 158 � 2 hh:ssa
Osanottomaksu ilman majoitusta 120 �
Osanottomaksu, vain toinen p�iv� 70 �
Juhlap�iv�llinen 28.1. klo 19.30 32 �
(puolisoalennus kahden p�iv�n osanottomaksusta 20 �)
Hinnat ei j�senille: molemmat p�iv�t +40,00, toinen p�iv� +20,00

Vapaata parkkitilaa l�ytyy l�hettyvilt�

Ilmoittaudu heti tai viimeist��n tiistaina 17. tammikuuta

Ilmoittaudu joko puhelimella 010 387 4770 tai s�hk�postilla sml(at)hunaja.net. Varaa samalla my�s lauantai-illan p�iv�llinen.
Talvip�ivien osanottomaksu, matkakulut ja p�iv�raha ovat v�hennyskelpoisia verotuksessa.

Mahdolliset peruutukset on teht�v� viimeist��n 23. tammikuuta, muutoin SML pid�tt�� oikeuden peri� kaikki peruutuksesta aiheutuneet kustannukset.

Tervetuloa!

Mehil�ishoitajain liitto vaatii: MTT:n jatkettava mehil�istutkimusta

Wed, 21 Dec 2011 00:00:00 +0300

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on tiedotteensa (16.12.) mukaan luopumassa mehil�istutkimuksesta tehostustoimien vuoksi. Suomen Mehil�ishoitajain Liitto SML ry vaatii, ett� MTT jatkaa tutkimustoimintaansa.

SML muistuttaa, ett� mehil�isill� ja p�lytyksell� on eritt�in t�rke� rooli koko maatalouden kannalta. EU-komissio on arvioinut, ett� 84 prosenttia Euroopan kasveista ja 76 prosenttia maataloudesta on riippuvaista mehil�isten p�lytyksest�. Europarlamentti on ��nest�nyt mehil�istutkimuksen lis�resurssien puolesta t�n� vuonna.

SML kokee, ett� MTT:n suunnitelmat mehil�istutkimuksen alasajosta ovat ristiriidassa europarlamentin n�kemysten kanssa.

Suomen poikkeukselliset olosuhteet vaativat paikallista mehil�istutkimusta, ja MTT on ollut ainoa soveltavaa tutkimusta tehnyt taho. T�t� arvokasta ty�t� tarvitaan my�s jatkossa sek� mehil�isalan ett� laajemmin maatalouden kehitt�misen kannalta.

Lis�tietoja

Heikki Vartiainen, toiminnanjohtaja, puh. 044 506 3200
Ari Sepp�l�, mehil�ishoidon neuvoja, puh. 040 730 0015

Tutustu kev��n koulutuksiin

Tue, 20 Dec 2011 00:00:00 +0300

Talven ja kev��n aikana j�rjestet��n mehil�istenhoitoon liittyvi� koulutuksia eri puolilla Suomea. Jos olet kiinnostunut perehtym��n mehil�istenhoidon perusteisiin, niin nyt on oikea aika tutustua kurssitarjontaan.

Kursseja tulee kev��n aikana mahdollisesti lis��. Jos et siis nyt l�yd� omalta alueeltasi kurssia, niin voit ottaa yhteytt� Mehil�istenhoitajain Liiton paikallisyhdistyksiin ja kysy� tilantesta.

Mik�li sinulla on jo mehil�isist� kokemusta, niin tammikuun loppuun saakka voi hakea Mustialaan opiskelemaan mehil�istarhaajan ammattitutkintoa.

Lis�ksi paikallisyhdistykset j�rjest�v�t j�senilleen koulutustapahtumia.

Mari Koistisesta mehil�ishoitajien kuluttajaneuvoja ja toimittaja

Mon, 12 Dec 2011 00:00:00 +0300

Suomen Mehil�ishoitajain liitossa on aloittanut uutena ty�ntekij�n� maatalous-mets�tieteiden maisteri Mari Koistinen, 34.

Koistinen toimii SML:ssa viestinn�n parissa eli hoitaa mm. kuluttajaneuvonnan ja Mehil�inen-lehden toimittajan teht�vi�. Vuodenvaihteeseen asti Koistinen ty�skentelee osa-aikaisena, ja vuoden 2012 alusta teht�v� muuttuu p��toimiseksi.

Ennen uutta teht�v��ns� Koistinen on ty�skennellyt viestinn�n yksityisyritt�j�n� omalla toiminimell��n. T�ss� ty�ss� h�n toimi erityisesti kuluttajaviestinn�n parissa mm. kirjoittaen ja kouluttaen.

Lis�ksi Koistisella on monipuolinen kokemusta tiedottajan ja toimittajan teht�vist�. Helsinkil�inen Koistinen on aktiivinen netink�ytt�j� ja mm. palkittu bloggaaja.

Mari Koistinen on opiskellut Helsingin yliopistossa p��aineenaan kuluttajaekonomia. Kotoisin h�n on Pohjois-Karjalasta Liperist�.

Lis�� Koistisesta on h�nen Mari Koo -blogissaan.

Yhteystiedot: mari.koistinen(at)hunaja.net, puh. 040-506 3202

Anneli Salosen v�it�s: Suomen luonnosta l�ytyy rikas lajihunajavalikoima

Fri, 09 Dec 2011 00:00:00 +0300

Anneli Salosen kasvibiologian v�it�skirja hyv�ksyttiin perjantaina 2. joulukuuta It�-Suomen yliopistossa Joensuussa. V�it�skirjaty�ss� tutkittiin yhdeks�n Suomesta ker�tyn yksikukkahunajan fysikaalis-kemialliset ja aistinvaraiset ominaisuudet sek� niiden siitep�ly-, aminohappo- ja fenolisis�lt�.

Mehil�iset pystyv�t Suomen olosuhteissa ker��m��n yli kymmenen erilaista yhdest� kasvilajista per�isin olevaa lajihunajaa. Joukosta l�ytyy vaaleita, pitk��n juoksevana pysyvi�, voimaisen pehme�ksi kiteytyvi� sek� tummia ja aromikkaita hunajalaatuja.

Erikoiset pohjoiset lajihunajat ker�t��n Suomen metsien kasveista: horsmasta, vadelmasta, puolukasta ja suolla kasvavista kukista.

Joitakin lajihunajia voitaisiin esit�t� lis�tt�v�ksi EU:n hunajadirektiiviin

Tutkimuksessa havaittiin, ett� joitakin suomalaisia lajihunajia voitaisiin esitt�� lis�tt�v�ksi EU:n hunajadirektiivin poikkeuksien listalle. Esimerkiksi suolta ker�tyn hunajan s�hk�njohtokyky on paljon muita kukkaishunajia korkeampi ja muutamassa lajihunajassa on tavallista alhaisempi diastaasientsyymipitoisuus.

V�it�stiedotteessa kerrotaan tarkemmin v�it�ksen sis�ll�st�.

Vuoden parhaat hunajat tulevat Keski-Suomesta

Sat, 19 Nov 2011 00:00:00 +0300

Vuoden 2011 parhaat hunajat tuottivat Pekka L�nnqvist Sumiaisista ja Veikko Lehtonen Saarij�rvelt�. N�m� hunajat hurmasivat Suomen Mehil�ishoitajain liiton j�rjest�m�ss� kilpailussa Yyteriss� lauantaina.

Vuoden parhaimmat hunajat valittiin Suomen Mehil�ishoitajain Liiton sadonkorjuuseminaarissa. Kilpailuun osallistui 103 hunajaa kolmessa eri sarjassa: juoksevat, kiteytyneet ja lajihunajat.

N�iden sarjojen voittajista valittiin parhaista parhaat. T�n� vuonna ykk�ssijan jakoi kaksi hunajaa eli sek� juoksevien ett� kiteytyneiden hunajien voittajat.

Hunajan aistinvaraiseen arvosteluun perehtynyt raati valitsi ensin jokaisesta sarjasta viisi parasta loppukilpailuun. Sen j�lkeen elintarvikkeiden tuotantoon erikoistunut raati maisteli tuotteet paremmuusj�rjestykseen.

Vuoden parhaat hunajat on valittu jo kolmekymment� vuotta.

Juoksevien hunajien parhaat:

1. Veikko Lehtonen, Saarij�rvi, 43 pist.
2. Jorma Sahinaho, Saarij�rvi, 42 pist.
3. Kari V��r�kangas, Ylivieska, 40 pist.
4. Raimo Tervola, Oulu, 38 pist.
5. Tuomo Haarakangas, Oulu, 37 pist.

Raadin kommentteja Veikko Lehtosen hunajasta:
kultainen v�ri, kes�inen tuoksu, hienostunut viipyv� j�lkimaku, t�ytel�inen, hyv� kokonaisuus, suussasulavan pehme�

Kiteytyneiden hunajien parhaat:

1. Pekka L�nnqvist, Sumiainen, 43 pist
2. ja 3. Aimo Nurminen, Poikko, 40 pist.
4. Jari Suontausta, Vesilahti, 40 pist.
5. Marika H�ggqvist, Siipyy, 39 pist.

Raadin kommentteja Pekka L�nnqvistin hunajasta:
hieno maku, v�ri vaaleaa kultaa, aromikas maku, j�lkimaussa v�h�n kirpeytt�, erit. mieto haju, lapsuuden hunaja, tasapainoinen

Lajihunajien parhaat:
(Yksikukkahunajat, mutta my�s tietylt� maantieteelliselt� alueelta tai tiettyyn vuodenaikaan ker�tyt hunajat, kuten mets�-, tunturi- tai toukokuunhunaja.)

1. Kari V��r�kangas, Ylivieska, 42 pist.
2. Lammu Oy, Liperi, 41 pist.
3. Kari V��r�kangas, Ylivieska, 40 pist.
4. Aino Sukanen, Oulu, 39 pist.
5. Aappo Valo, Kaustinen, 38 pist.

Raadin kommentteja Kari V��r�kankaan hunajasta:
t�ydellinen v�ri, haju ja maku, hienostunut aromi, tuoksussa aamuista mets��, vahva maku

Mehil�iset -n�yttely Suomen Maatalousmuseo Sarassa Loimaalla esill� 30.12.2011 saakka.

Mon, 24 Oct 2011 00:00:00 +0300

Mehil�iset -n�yttelyss� kerrotaan mehil�ishoidon alkuvaiheista Suomessa sek� hoitotekniikan kehityksest�. Esill� on erilaisia k�yt�ss� olleita pes�malleja olkipesist� latomapesiin.
N�yttelyss� perehdyt��n my�s itse mehil�iseen, sen biologiaan ja el�m��n yhteiskunnan j�senen�. Lis�� tietoa www.sarka.fi / erikoisn�yttelyt.

Radio Suomen mehil�isilta 5.10.11 klo 18.00-20.00

Mon, 03 Oct 2011 00:00:00 +0300

Ennakkotiedoista (12.10) poiketen Radio Suomen mehil�isilta on 5.10. klo 18.00-20.00.
Kuuntelijoiden kysymyksiin vastaa ja mehil�isasioista keskustelee mehil�ishoidon neuvoja Ari Sepp�l�.

Hunajasadosta tulossa keskinkertainen

Tue, 23 Aug 2011 00:00:00 +0300

T�m�n vuoden hunajasato j�� hiukan normaalia pienemm�ksi. Osassa maata etenkin vadelman kukinnan aikaiset sateet pienensiv�t satoa. Keski-Uusimaalla kes�- ja hein�kuun kuivuus verotti hunajasatoa. Satovaihtelut maakuntien v�lill� ovat suuria. Hunajan satotiedote

Ampiainen, kimalainen vaiko mehil�inen? Yhteystietoja mehil�isparvien hakijoista l�yd�t t�st�

Wed, 18 May 2011 00:00:00 +0300

Mehil�isparvien kiinniottajien tietoja l�yd�t t�st�. Lis�� yhteystietoja l�ytyy sivustomme Yhteystiedot -osasta. Perinnetiedon mukaan pihaan tullut mehil�isparvi tiet�� talonv�elle onnea. Onnelliseksi tulevat my�s mehil�iset, jos ne saadaan asianmukaiseen pes��n mahdollisimman pian. Ota viipym�tt� yhteytt� meihin, mutta sit� ennen katso etusivun kuvaa ja varmistu siit�, ett� kyseess� todella ovat mehil�iset. Mehil�iset tulevat yleens� useiden satojen, jopa tuhansien yksil�iden rypp��n� ja odottavat tiiviin� pallona uuden pes�paikan l�ytymist� esim. pihapuussa. Mehil�iset on asiantuntijan helppo kopata talteen siin� vaiheessa. Savupiipusta tms. niit� on jo paljon vaikeampi saada pois, joten �l� ep�r�id� ottaa yhteytt�, jos mehil�isparvi saapuu n�k�piiriisi.

Ampiaisista, kimalaisista ja mehil�isist� l�yd�t tarkempaa tietoa t�st�. Kannattaa lukea t�m�, jos ei ole varma.

Mehil�ishoitajien vaatimus koskien gmo-viljely�

Thu, 10 Feb 2011 00:00:00 +0300

170 mehil�istarhaajaa allekirjoitti Suomen Mehil�ishoitajain Liiton Talvip�ivill� vaatimuksen tiukoista rajoista geenimuunneltujen kasvien viljelyss�.

Kiinnostaako mehil�istarhaus. Peruskursseja alkaa eri puolella Suomea.

Wed, 09 Feb 2011 00:00:00 +0300

Kev�ttalvella alkaa peruskursseja eri puolella Suomea. Lue lis��.

Peruskursseista voi kysell� my�s oman alueen paikallisyhdistyksest�. Paikallisyhdistystiedot.

El�inl��k�ri Lassi Kauko K�yli�st� Vuoden 2011 Mehil�istarhaaja!

Tue, 01 Feb 2011 00:00:00 +0300

ELL Lassi Kauko valittiin lauantaina 29.1. Vuoden 2011 Mehil�istarhaajaksi mehil�ishoitajain valtakunnallisilla talvip�ill� Tampereella. H�n on pitk�n linjan harrastajahoitaja ja perehtynyt erityisesti sek� kansallisella ett� kansainv�lisell� tasolla mehil�istutkimukseen ja mehil�isi� vaivaaviin sairauksiin. Lis�tietoja ...

Kari V��r�kangas voitti kaikki sarjat Suomen Paras Hunaja kilpailussa!

Mon, 15 Nov 2010 00:00:00 +0300

Ministeri Sirkka-Liisa Anttila avasi SML:n sadonkorjuuseminaarin. Suomen Parhaat hunajat tuotti Kari V��r�kangas!

Maa- ja mets�talousministeri Sirkka-Liisa Anttila avasi Suomen Mehil�ishoitajain Liiton sadonkorjuuseminaarin. Avauspuheessaan Ministeri Anttila kertoi valmisteilla olevasta mehil�istalouden investointituesta. Valtioneuvostolle tulevan esityksen mukaan mehil�istalouden investointituen m��r� olisi 15 prosenttia. Aiemmin mehil�istalouden investointeihin on ollut mahdollista saada vain korkotukilainaa.

Suomen Paras Hunaja 2010 -kilpailun kaikki voitot meniv�t Kari V��r�kankaan mehil�isten Ylivieskassa ker��mille hunajille. Kilpailu k�ytiin lauantaina 13.11. mehil�ishoitajien sadonkorjuuseminaarissa Forssassa. Ensimm�ist� kertaa kaikkien kolmen sarjan voittajaksi asiantuntijaraati ��nesti saman tuottajan hunajat.

Paras Hunaja -kilpailuun osallistui 81 hunajaa. Kilpailussa on kolme sarjaa: kiteytyneet, juoksevat ja lajihunajat. Hunajan aistinvaraiseen arvosteluun perehtynyt asiantuntijaraati valitsee ensin jokaisesta sarjasta viisi parasta loppukilpailuun. Sen j�lkeen elintarvikkeiden tuotantoon erikoistunut raati maistelee ne paremmuusj�rjestykseen. Sarjojen viisi parasta

Voittajan yhteystiedot: Kari V��r�kangas, Savontie 1027, 84100 Ylivieska, 040-7277053

Karhupolitiikka on uhka hunajan tuotannolle ja luonnon monimuotoisuuden yll�pidolle

Fri, 01 Oct 2010 00:00:00 +0300

Hunaja on hieno luonnontuote. Siit� tuntuvat olevan yht� mielt� sek� mehil�istarhaajat ja heid�n asiakkaansa ett� my�s karhut. Suomalainen karhupolitiikka pyrkii vakiinnuttamaan It�-Suomen karhukannan ja kasvattamaan kantaa muualla.

Karhujen m��r�n kasvu on huonon karhupolitiikan vuoksi selv� uhka hunajan tuotannolle. Mehil�istarhaajiin kohdistuva uhka tulee enemm�n viranomaisten huonoista linjauksista kuin karhukannan kasvusta sin�ns�. Viel� t�ll� hetkell� suurin osa karhuista ei ymm�rr� mehil�istarhalle osuessaan, mit� herkkua on tarjolla, ja miten sen saisi ulos pes�st�. Valtaosa karhuista p��tyy n�in k�velem��n muutaman nuuskaisun j�lkeen tarhan ohi.

Lis�� aiheesta liitteen tiedotteessa ...

Hunajan bakteereita tappavan ominaisuuden salat on selvitetty Hollantilaisessa tutkimuksessa.

Fri, 02 Jul 2010 00:00:00 +0300

Tarkemmin aiheesta

Suomalainen hunaja on turvallista 1 � 120-vuotiaille

Thu, 17 Jun 2010 00:00:00 +0300

Clostridium botulinum iti�iden esiintyminen ymp�rist�ss� ja Suomen ja muiden maiden maaper�ss� on hyvin yleist�. Lain mukaan Suomessa pit�� tehd� hunajapurkkiin merkint� �Vain yli 1-vuotiaille�. Suomi on yksi harvoja maita maailmassa, jossa t�m� merkint� vaaditaan ja se on ollut voimassa jo vuosia. My�s suomalainen huipputasoinen neuvolatoiminta on jo pitk�n aikaa ohjeistanut tulevia �itej� antamaan hunajaa vain yli yksivuotiaille. T�ll�in vauvan suoliston luontainen bakteerikanta on kehittynyt niin paljon, ett� se vastustaa hyvin ymp�rist�st� ravinnon mukana normaalisti suolistoon siirtyvi� mikrobeja. Suomessa ei ole todettu hunajan aiheuttamia imev�isbotulismitapauksia, mutta muuta tartuntatiet� saatu tartunta kyll�kin. Aiheesta enemm�n

Mehil�isi� my�s julkisyhteis�jen maille

Fri, 04 Jun 2010 00:00:00 +0300

Suomen Mehil�ishoitajain Liitto SML r.y. esitt��, ett� kaikki Suomen julkisyhteis�t antaisivat mehil�istarhaajille luvan tarhata mehil�isi� omistamillaan maa-alueilla ilman korvausta. Aiheesta enemm�n

Mehil�iset hoitavat p�lytyksen USA:n suurl�hetyst�ss� Helsingiss�

Wed, 12 May 2010 00:00:00 +0300

Aiheesta enemm�n: http://uutiset.msn.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Mehil%C3%A4ispes%C3%A4+sai+Yhdysvaltain+l%C3%A4hetyst%C3%B6n+kihisem%C3%A4%C3%A4n+innosta/1135256747279

Hunajasta helpotusta ysk��n

Tue, 19 Jan 2010 00:00:00 +0300

Yhden perheenj�senen ysk� saattaa valvottaa koko perhett�. Hunajasta on tutkitusti apua ysk��n. Illalla nautittuna hunaja lievitt�� ysk�� ja antaa rauhallisen unen kaikille. Pennsylvian yliopiston tutkimuksesta on kirjoitettu paljon eri tiedotusv�lineiss�. T�ss� Finfoodin Uutissivujen tiedote hunajan tehosta ysk��n

Parasta hunajaa j�lleen kerran Inarin ja Sodankyl�n rajamailta

Wed, 04 Nov 2009 00:00:00 +0300

Suomen Paras Hunaja 2009 -kilpailun voitto meni Kaustislaisen Aappo Valon mehil�isten Inarin ja Sodankyl�n rajamailta ker��m�lle hunajalle. T�m� hunaja voitti my�s lajihunajien sarjan selv�ll� piste-erolla. Kiteytyneet hunajat -sarjan voittajiksi ��nestettiin tasapisteill� Saarij�rvel�isten Risto Pyk�l�m�en ja Jorma Sahinahon hunajat. Juoksevat hunajat -sarjan voittajan Jouko Eskelisen mehil�iset ker�siv�t palkitun hunajan Karttulassa.

Aiheesta enemm�n ...

SML:n syyskokouksessa uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Jyrki Parikka

Mon, 02 Nov 2009 00:00:00 +0300

SML:n syyskokous pidettiin 1.11.09 Kuopiossa. Syyskokouksessa k�siteltiin s��nt�jen mukaiset syyskokousasiat sek� ylim��r�isen� asiana listalla ollut tarkastusty�ryhm�n perustaminen. Lyhyt yhteenveto kokouksen p��t�ksist� ja henkil�valinnoista.

Hunajan pakkausmerkint�j� s��dell��n tarkasti

Wed, 02 Sep 2009 00:00:00 +0300

Hunaja on arvostettu ja haluttu tuote ja siksi sen pakkausmerkint�j� s��dell��n tiukasti EU:n alueella. Keskeisin s��tely tapahtuu erityisell� hunajadirektiivill� (Neuvoston direktiivi 2001/110/EY). Sen mukaan pakkauksessa voi lukea tuotetietojen kohdalla hunaja vain, jos pakkauksessa on mehil�isten valmistamaa hunajaa, jonka raaka-aineet mehil�iset ovat ker�nneet kukista tai mesikasteesta. Aiheesta enemm�n ...

Juoksevaa, pehme�� vai kiinte�� hunajaa

Tue, 25 Aug 2009 00:00:00 +0300

Hunajien ominaisuudet vaihtelevat raaka-aineesta eli kasvialkuper�st� johtuen. Samalla paikalla olevan mehil�istarhan hunaja vaihtelee my�s vuosittain siksi, ett� eri kasvit kukkivat eri vuosina hieman eri tavalla. Tietyn kasvin kukinnan aikaan s�� voi olla niin sateinen tai kylm�, etteiv�t mehil�iset p��se ker��m��n siit� satoa. Jonain kes�n� hyv�t lentos��t osuvat paremmin apilan kuin horsman kukinnan aikaan. Eri hunajien kiteytymisominaisuudet riippuvat siit� ovatko kasvien medest� tulevat hunajan luonnolliset sokerit enemm�n ryp�le- vai hedelm�sokeria. L�hes kaikissa hunajalaaduissa ryp�lesokeria on enemm�n kuin hunajaan voi liueta, ja siksi hunaja yleens� kiteytyy. Aiheesta enemm�n ...

Kes� maistuu mintulta ja hunajalta

Mon, 27 Jul 2009 00:00:00 +0300

Kes�aamu kannattaa aloittaa hunajaisella makuhyv�ilyll�. Pohjolassa on totuttu makeuttamaan aamutee hunajalla, mutta italialasille hunajan kanssa nautittu kahvi maistuu parhaiten. Tietysti v�limeren maiden kahvit ovat monipuolisuudessaan vertaansa vailla ja me suomalaiset vasta opettelemme erilaisten kahvijuomien laajaa makumaailmaa. Hunajan k�ytt� kotoisessa kahvissa on hyv� aloittaa varovaisesti, sill� yll�tt�v�n vahvat kahvin omat aromit ponnahtavat esiin jo puolen teelusikallisen hunaja-annoksella. Aiheesta enemm�n ...

Mehil�iset varmistavat runsaan sadon

Tue, 12 May 2009 00:00:00 +0300

Kasvien runsas kukinta ei yksin takaa hyv�� satoa, vaan ne tarvitsevat p�lytt�j�hy�nteisten apua tuottaakseen kunnon sadon. Suomessakin on aloitettu mehil�isten hy�dynt�minen p�lytyksen varmistamiseksi siirt�m�ll� mehil�ispesi� p�lytett�vien kasvien l�heisyyteen. Suomen Mehil�ishoitajien Liitto on aloittanut my�s p�lytyspalvelua tarjoavien mehil�ishoitajien yhteystietopalvelun kotisivuillaan. Aiheesta lis��

Hunajasta tehdyn urheilujuoman teho yll�tti!

Wed, 06 May 2009 00:00:00 +0300

Liikunnan ja kansaterveyden edist�miss��ti� LIKES vertaili erilaisia urheilujuomia. Tieteellisen kokeen kriteerit t�ytt�v�ss� tutkimuksessa verrattiin urheilujuomien siedett�vyytt� ja niiden kyky� antaa elimist�lle lis�energiaa suorituksen aikana. Tulosten perusteella itse hunajasta tehty urheilujuoma toimi energial�hteen� yht� hyvin kuin kaupallinen juoma. Aiheesta lis��

Hunajasima on vappusiman alkuper�inen muoto

Thu, 16 Apr 2009 00:00:00 +0300

Sima on perinteinen pohjoismainen juoma, josta on kirjallisia viittauksia jo viikinkiajoista l�htien. Viikingit joivat simaa pitkien talvi-iltojen iloksi ja nostattaakseen taistelutahtoaan. Sima tehtiin hunajasta, vedest� ja mausteista. Mit� enemm�n hunajaa oli juomassa, sen voimakkaampaa siit� tuli, ja sit� pitemp��n se s�ilyi. Lis�tietoa...

GMO-kasvien siitep�lyn kulkeutuminen hunajaan vaarantaa mehil�istalouden harjoittamisen

Mon, 23 Feb 2009 00:00:00 +0300

Voimassa olevien m��r�ysten mukaan perinteisesti tuotetussa hunajassa ei saa esiinty� siitep�ly� sellaisista GMO-kasveista, jotka on hyv�ksytty pelk�st��n teolliseen k�ytt��n. Luomuhunajasta ei saa l�yty� edes elintarvikkeeksi viljelt�vien GMO-kasvien siitep�ly�. Ainoa keino turvata mehil�istalouden toimintaedellytykset tulevaisuudessa on est�� GMO-kasvien viljely kokonaan, mik�li ne tuottavat siitep�ly�. Ohessa SML:n kannanotto GMO-kasvien tuotantoon.

Jos sinulla on yhteyksi� p��tt�jiin, nyt voit viel� vaikutta! My�s oheisten linkkien kautta voit ottaa kantaa GMO:hon: http://www.gmovapaa.fi/rekisteri/maa-ja-metsatilat/ ja http://www.adressit.com/gmovapaa

Suomen Mehil�ishoitajain Liitto ei aio muuttaa nime��n

Wed, 07 Jan 2009 00:00:00 +0300

EU:n uudet linjaukset menekinedist�mistoiminnan rahoituksesta eiv�t saa Suomen Mehil�ishoitajain Liittoa muuttaa nime��n. Aiheesta lis��.

Joutsenlippua voidaan edelleen k�ytt�� Kuningatar - ja muissa hunajapurkeissa.

Wed, 07 Jan 2009 00:00:00 +0300

Vuodenvaihteessa on uutisoitu laajasti EU:n ja Suomen valtion tukemien menekinedist�mistoiminen muutoksista joilla kiellet��n kansallisten tunnusten n�kyminen julkisesti tuetussa toiminnassa ja mainoksissa. Hyv�� Suomesta -joutsenlippuun muutokset eiv�t vaikuta. Ruuan suomalaisesta alkuper�st� kertova sinivalkoinen joutsen on merkki� k�ytt�vien yritysten kokonaan rahoittama eik� siten kuulu asetuksen piiriin