Perga

Pergaa sanotaan myös mehiläisleiväksi. Se on mehiläisten säilöntäprosessin läpikäynyttä siitepölyä.

Perga syntyy maitohappokäymisen kautta

Mehiläiset varastoivat pesässä siitepölyseosta kennoihin. Pakkausvaiheessa mehiläiset sekoittavat seokseen entsyymejä. Kennoissa siitepöly käy läpi maitohappokäymisen.

Käyminen pehmentää siitepölyhiukkasen kovan kuoren. Tästä syystä siitepölyn sisältämät ravintoaineet ovat niin mehiläisten kuin myös ihmisten helpommin hyödynnettävissä. Maitohappokäymisen myötä siitepölystä katoaa hedelmöittämiskyky, mutta se ei siis heikennä siitepölyn ravitsemuksellista laatua, vaan päinvastoin: perga on siitepölyä arvokkaampaa.

Mehiläiset syöttävät pergaa toukille. Nuoret mehiläiset syövät sitä tuottaakseen emomaitoa.

Perga säilyy hyvin ilman kuivausta tai pakastusta. Sitä myydään sellaisenaan tai hunajaan sekoitettuna.

Perga on arvostettua vanhoissa mehiläishoitokulttuureissa, ja sen uskotaan mm. parantavan suorituskykyä ja elinvoimaa. Pergan vaikutuksista esimerkiksi tiettyjen sairausten hoidossa (eturauhasvaivat, allergiat) on myös jonkin verran tutkimusnäyttöä. 

Koska perga on siitepölyä, niin siitepölyallergikoille sen käyttöä ei voida suositella.

Keinotekoinen mehiläisleipä

Mehiläisleipää voidaan valmistaa myös keinotekoisesti tuoreesta siitepölystä maitohappokäymisen avulla. Silloin tuotteesta kuitenkin puuttuvat mehiläisen seokseen lisäämät entsyymit.