Mehiläishoito on luonnon läheistä työtä, ja mehiläiset ovat tärkeä osa Suomen luontoa ja sen hyvinvointia. Viime vuosikymmenten aikana mehiläisten merkitys sekä luonnon että viljeltyjen kasvien pölyttäjänä on entisestään lisääntynyt. Se johtuu luontaisten pölyttäjien vähenemisestä niiden elinolojen kavetessa.

Mehiläistarhaaja ohjaa pesän kehitystä siten, että keskikesällä kasvien parhaana kukinta-aikana kunta on hyvässä pölytys- ja medenkeruukunnossa. Yksittäinen mehiläinen ei pärjää pölytystehossa kimalaiselle, vaan mehiläiskunnan tehokkuus perustuu suureen yksilömäärään. Pääsatoaikaan heinäkuun kahden ensimmäisen viikon aikana pesässä on noin 60.000-80.000 mehiläistä. Kimalaiskunnassa yksilöitä on muutama sata kappaletta. Toki luonnossa esiintyy muitakin pölyttäjiä kuten kukkakärpäset ja perhoset.

Mehiläisten merkitys luonnolle

Kasvit tarvitsevat hyviä pölyttäjiä suvun jatkamiseen, ja onnistunut pölytys lisää merkittävästi hedelmien, marjojen ja siementen kokoa ja elinvoimaa sekä parantaa niiden muotoa. Mehiläispölytys lisää satoja 10-50 % riippuen pölytettävästä kasvista. Eniten pölytyksestä hyötyvät marjat, marjapensaat ja hedelmäpuut. Pölytyshyödyn arvoksi on laskettu maassamme  51,5 milj. euroa  -  kuusi kertaa hunajasadon arvo!

Spesiaalitietoja

• Mehiläishoitajia yhteensä, 3.300
• ammattimehiläishoitajia, 90
• sivu- ja liitännäishoitajia, 350
• harrastajahoitajia, 2.900
• mehiläispesiä, 53.000 
• mehiläisiä keväällä, yli 600 milj.
• mehiläisiä heinäkuussa, yli 3.000 milj.
• hunajasato keskimäärin, 1,6 milj. kg

Johon tarvitaan

• käyntejä kukassa, 1.200.000 milj. kpl 
• mesikuormia, 240.000 milj. kpl
• lentokilometrejä, 260.000 milj. km
• hunajasato keskimäärin, 36 kg
• hunajan kulutus yhteensä, 2,5 milj. kg
• hunajan kulutus per henkilö, 475 g/hlö/v
• kotimaisuusaste, 60 %
• hunajamarkkinat, 17 milj. euroa
• hunajan myyntihinta, 9-15 e/kg
• erikoishunajilla, 15-25 e/kg